Keskustelut Metsänhoito Rankaa vai kuitua

Tämä aihe sisältää 46 vastausta, 20 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi MJO 11 kuukautta, 1 viikko sitten.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 46)
  • Rankaa vai kuitua

    Oletteko laskeskelleet kumpi tulee koivu valtaisessa ensiharvennus kohteessa helpommaksi tehdä energiarankaa vai koivukuitua? Rangan voi tehdä vapaalla mitalla mutta aika harvassa ovat ostajat muulle kuin 3m kuidulle. Rangan teko ehkä hieman nopeampaa sekä ajossa saa enemmän puuta ulos metsästä. Kuidusta saa ostajasta riippuen 5-8€ enemmän kuutiolta kuin rangasta. Rahaa tulee energiaa tehdessä vähemmän mutta aikaa säästyy jonkin verran….

  • Jätkä

    Mottimasan on turha äksyillä: Se on vain niin, että jos ei osaa, niin kannattaisi mennä opettelamaan.

    Opettele vaikka ensin katsomaaan Metsolan näytöstä pitkän kuidun hakkuusta. Miten on – onko sana ”Suorinta” sinulle täyttä hebreaa?

    Jos katkontatoleranssi on sinun paperissasi 60 senttiä, , niin äkkiä mainitsemiesi lukujen perusteella määrittelen, että tavoitepituus on2,9 metriä. Toki tavoite on outo, varsinkin kun kautta Suomen ollaan pikkuhiljaa pidentämässä pöllejä, niin teillä lyhennetään katkontaa.

    Jätkä ei tee ilmaista työtä vieraalle. Mutta tuo kaksikymmentä mottia maksaisi yrittäjätyöna n. 700 €.

    Silloi, kun olin fyysisesti jopa huippukunnossa, hakkasin Metsäliiton kauppaan kuuluvan valtakunnanverkkoon kuuluvan sähkölinja alta neljänkymmenen sentin hangessa uhden pölkyn mäntyjä noin kolmosiksi 200 r/ päivä. Metsäliiton työnjohtaja ei uskonut, kun vein laput hänelle, vaan hänen täytyi ajella tarkistamassa savotta.

    Hän totesi silloin, että ei sinun nyt tarvitse näillä lumilla rahan takia ainakaan metsään mennä. En mennytkään. Olin talvilomalla virastani.

    metsä-masa metsä-masa

    Itä-Suomi taitaa koivukuidun pituuksien suhteen olla onnekkaampi, koska Savon Sellu toimituksiin voi käyttää vapaata katkontaa 2,7-5,5 m. Hankinta hakkaajat suosii 3 m:n + – 10 % katkontaa, koska alle sadan kiinnon erät vastaanottajat mittaa varastolla.

    Myyjälle varastomittaus on edullisempi, koska n. 3 m kuitu on mittaustapana luotettavampi kuin pitkäranka talvisissa olosuhteissa ja  rahat on tilillä muutaman viikon kuluttua.

    Täällä koivukuidusta saa tienvarressa 10.12 € parempaa hintaa kuin energiarankana, mutta rankavarasto voi sisältää useampaa puulajia !

     

     

    Jätkä

    Kyllä Äänekoskelle menevien puutavara-autojen kuormassa näkyy olevan mys sen verran pitkää koivua, että nupissa on yksi mitta ja perävaunussa kaksi. Siitä olen päätellyt, että koivu on pidempää kuin n.kolmimetristä.

    Menninkäinen

    Hyvin tuntui tulevan pinoon 3m:stä kuidustä 5,3m sorvipölliin tämän vlopun ajeluilla. Ketjujakaan ei ollut kuin takapäässä paikoillaan. Laitettiin kyllä eteen ketjut kun on seuraavaksi vähän mäkisempää maastoa ajovuorossa. Olisiko se metsä nyt sitten piloilla kun itse käytiin turaamassa. Vai olisiko tässäkin asiassa peiliin katsomisen paikka jos vehkeet ei kestä ja jälki on huonoa. Pitää ymmärtää kaluston rajat ja toimia sen mukaa.

    Jätkä

    Kyllä kai vika on peilissä, jos releet ei kestä ja jälki on kehno. Ollaan joko kepuleilla vehkeillä liikenteessä, taikka ei tiedetä rajoja. Myönnän, että satunnainen käyttelijä ei välttämättä ole yhtä osaava ja taidokas käyttelemään työvälineitä, kuin moni ammattilainen.

    Minä kyllä olen vakuuttunut, että maataloustraktorissa esim kaikkiin vetäviin pyöriin ketjut, mikäli mahdollista. Kun on lumihangessa hiukankaan vedätettävää, puskee etupää helposti sivuun ja aivan varmasti traktori kyntää lumessa pohjia myöten, jos ei pyörissä ole neliselkäketjut.

    Kun ostin 6 tonnia painavan nelivetotraktorin, kuvittelin, että teiden linkouksessa ei ketjuja tarvita. No tie oli jäätiköllä ja rapsahti parikymmentä senttiä nuoskalunta, meikä lähti linkoamaan. Eräs mökkitie laskeutui rantamökin pihaan. Eipä sieltä tultukaan pois ennenkuin suostuin nostamaan lingon ylös. Mäki putsaantui vain alaspäin ajamalla. Toinen töppäus tuli samanlaisella kelillä ilman ketjuja, kun piti linkoa siirtää tien levityksen takia sivuun noin puoli metriä. Ennenkuin huomasinkaan, niin luiskahdin, eikä siitä päässyt poikittain ojan yli, kun linko otti kiinni penkkaan. Kyllä noilla sivuteillä lingonkin kanssa tarvitsee hyvät ketjut ja ohjauksen takia edessäkin.

    Kyllä tuollainen traktori ketjujen kanssa menee metrisessä lumessa vaivattomasti.

    Mottimasa Mottimasa

    Kyllä minä jätkät suoria osaan vaan selitäppäs sinä minulle miten se 5m kokoluokaltaan 300kg koivutukki jonka latva on 7m ajourasta otetaan kyytiin kuormaimella jonka ulottuvuus on 5m kun minulta tuo tukki ei oikein tahdo huilata lähemmäksi, vaan kun katkasee siitä 2.6m niin johan liikkuu. Se voi olla tuo 2.6-3.2 siksikin toleranssi että 5 nippua mahtuu kyytiin, mieluusti ei varmaan kovin paljon yli kolmosta saa kolmosen tavara olla vaikkei 3.5 tikku tienvarteen jää. Jos toleranssia on sitä saa käyttää, raskaasta pöllistä tehdään aina alamittainen jos siirrellä täytyy.

    Tolopainen

    Minä en käsin koske koivupölleihin, kun kaataa runkojen latvat ajouralle päin ja vetelee kuormaajalla lähelle voi katkonnan tehdä uran vieressä. Metsurien hakkuutyylit on heitä varten. Parikymmentä metriä köyttä jos on mukana puut siirtyy aina kuormaajan ulottuville kauempaakin.

    Jätkä

    Mottimasa. Etkö tosiaankaan ole kuullut pitopuumenetelmästä? Se on ollut käytössä lyhytpuomisten kuormaajien ajasta alkaen ja menetelmä toimii – jos osaa. Kuvitellaan, että on kymmenmetrinen runko, jonka lartvus yltää ajouralle. puu mitataan, taikka sen katkaisukohdat merkitään. Paras malli on sahata se kolmelta kantilta hieman poikki niin, että keskelle jää ehjää puuta sen verran, mitä puun sisälle jää, kun kolmion kulmat ovat hieman auki sahattuja. Kun runko pienenee, myös kolmio pienenee.

    Ajokoneen pystytorni asemoidaan just rungon kohdalle vedetään runkoa niin, että latvapää menee kärryn alle. Ote katkaisukohdan vierestä ja nostetaan – pölli naksahtaa irti, otetaan uusi ote seuraavaan pölkkyyn, vedetään se kärryn alle, nostetaan katkaisumerkin vierestä, kunnes naksahtaa. JNE. Jos kolmio on liian paksu, eikä murru kouralla, vedetään katkaisukohta raiteen päälle ja ajetaan sen yli koneella, kyllä se katkeaa. Metsäkoneella kourankääntäjällä pystyi yleensä tuon pitopuun murtamaan.

    Oliko muuta kysyttävää?

    Mottimasa Mottimasa

    Se on niin miten kukin tykkää tehä, oma on hyviin kourakasoihin läjättynä alusrangan päälle, joskus pitopuu liian isoon pöllin jos kaukana, siitä on nautinto ottaa risuttomat ja sammaleettomat pöllit kyytiin ja ajo on nopeaa, takin saa heittää pois koneen lämmettyä ja aamutossut jalkaan, ulos ei mennä kuin pakon edessä, ajon on sujuttava jouhevasti. Toinen tykkää kaataa ja karsia puun, vetää hikisenä ohjaamon lasit huurussa kuormaimella kärrylle ja kyytiin, ajaa kaatamansa puut samantien tienvarteen. Lopputulos tietysti melko sama.

    Tolopainen

    Just näin kuin Jätkä neuvoo, kolmosen voi katkaista latvasta ja kutosen saa vedettyä lähelle osittain poikkisahattunana. Pitopuuta ei paljon tarvitse jättää, niin kestää suoraa vetämistä, sen verran riittää että katkeaa kun nostaa toisesta päästä.

     

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 46)