Mistähän mahtaa johtua, että Baltian maissa pärjätään huomattavasti pienemmillä sähkön siirtohinnoilla kuin täällä Suomessa? Itse sähkön hinta on nykyisin siellä samaa luokaa kuin meilläkin, sen jälkeen kun sähkön hinta nousi reippaasti täällä Suomessa. Tuulipuistoja ja aurinkovoimaloita on siellä runsaasti, eikä turpeesta, energiapuusta, eikä biokaasusta ole tehty siellä ongelmaa, vaan niiden tuotanto jatkuu ja lisääntyy edelleen. Kovasti ihmetyttää, miten eri tavoin Suomi on tulkinnut EU:n komission kulloisiakin kantoja verrattuna eteläisiin ja läntisiin naapureihinsa.
Balttiassa suurin osa väestöstä asuu kaupungeissa. Pieniä maita pinta-aloiltaan ja suuria peltoaukioita niin säävarmojen verkkojen rakentaminen ei niin kallista ole, tai onko edes tavoitteena. Tuulivoimalla ei kyllä kovin paljoa sähköä siellä tuoteta. Suomen korkeat siirtohinnat on sitten Energiaviraston käyttämän laskentatavan tulosta.
Kyllähän niitä tuulipuistoja on noussut viimevuosina runsaasti kaikkiin Baltian maihin niin rannikoille kuin sisämaahankin. Ei niiden propellit siellä jouten pyöri. Uusia sähkölinjoja on myös vedetty läpi Baltian ja merikaapeleita Norjaan, Ruotsiin ja Suomeen, eli investoinnit ovat olleet merkittäviä, siirtohintojen pysyttyä kuitenkin pieninä.
Uutta 400 Kv:n Harjulinjaa pukkaa tuohon aika lähelle naapurikuntiin. Taitaa mennä melko läheltä Jessenkin mökkiä. Linjan lopullinen paikka tosin elää vielä.
Hesarissa on kirjoiteltu siitä, miksi Olkiluotoa ei voida ajaa yli 1300 MW teholla: sen mahdollisen vikatilanteen eli verkosta pois tippumisen reservivoima puuttuu. PVO haluaisi että vastuu varavoimasta tulisi sähön ostajien maksettavaksi. Em. raportti sivuaa kysymystä lyhyesti s. 62 kappaleessa 5.1.2 Reservien saatavuus.
”Kasvavan reservitarpeen kattamiseksi tulee kaikki mahdolliset resurssit saada nykyistä laajemmin osallistumaan reservipalvelujen tarjoamiseen. Jo nyt järjestelmässä esiintyy käyttötilanteita, joissa hyvin merkittävä osa sähköstä tuotetaan ydin-, aurinko- ja tuulivoimalla, ja skenaarioissa tämä kehityskulku voimistuu. Erityisesti tilanteissa, joissa sähköntuotanto Suomessa on lähes pelkästään ydin- ja tuulivoimaa, näiden tuotantomuotojen osallistuminen reservimarkkinoille on välttämätöntä.
Sähkön kulutuksen oletetaan osallistuvan myös tulevaisuudessa reservi- markkinoille. Jo nykyisin kulutusjousto on merkittävä osa Fingridin reservimarkkinoille osallistuvasta resurssista, ja tulevaisuudessa myös uuden kulutuksen on tärkeää tarjota joustoa reservimarkkinoille. Esimerkiksi uuden tyyppinen kulutus, kuten elektrolyyserit on tärkeää saada mukaan myös reservimarkkinoille. Skenaarioissa erityisesti Sähköä tuotteiksi- ja Tuulella vetyä -skenaarioissa elektrolyyserit ovat merkittävä jouston mahdollistaja.”
Kantaverkon kehittämissuunnitelmassa on tarkempia alueellisia karttoja. Harjulinjan linjaus varmaan elää vielä, eli ei mene noin viivasuorana koko matkaa. Taitaa mennä ohi sekä minun että jessen mökeistä. Varastointi ja kulutusjoustot s. 81-82.
Harjulinjan ainoa tarkoitus on siirtää sähköä Pohjois-Suomesta Etelä-Suomeen silloin kun sattuu tuulemaan. Linjalla ei ole vaikutusta matkan varrella olevien paikkakuntien sähköntarpeeseen.
Taitaa tuulimyllyjen rakennusbuumi olla ohi, niitä tuli kuin sieniä sateella, kun raha oli ilmasta ja kaikenlaisia utopistisia investointisuunnitelmia heitettiin ilmaan vedyn tuotannosta. Suomessa sähkönkulutus toistaiseksi laskee ja sähköä on jo ylimäärin.
Sähköä saattaa olla ylenmäärin, mutta kulutus on tänäkin päivänä isompi kuin on tuotanto. Laskeeko yhtiöt hintateknisistä syistä tuotannostaan osan ”maahan”?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 3,061 - 3,070 (kaikkiaan 3,083)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.