Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

  • Tämä aihe sisältää 2,447 vastausta, 92 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten AvatarNostokoukku toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,281 - 1,290 (kaikkiaan 2,447)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • puunhalaaja

    Toisekseen poronhoito on tuon alueen alkuperäiselinkeino joten onko meillä syytä arvostella heidän toimeentuloaan.

    On syytä ja varaa arvostella. Porojen pitäminen on suhteellisen tuore ilmiö tuossa kulttuurissa. Lisäksi tämä nykyinen laidunnusmalli ruokintoineen ei minusta ole verrattavissa entiseen malliin, jossa poroja oli selkeästi vähemmän.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä poronhoidoltakin voitaisiin vaatia toimimista luonnon kantokyvyn rajoissa, samalla lailla kuin metsätaloudelta vaaditaan. Itse asiassa näin ilmeisesti onkin: eikös ministeriö määrittele poromäärän maksimin, vastineeksi valtion jakamasta tuotantotuesta? Tuota samaa kattoluvun määrittelyä varmaan voisi soveltaa kauriisiin ja hirviinkin – nythän sellaista ei meillä ole, pelkästään tavoitteita ja hyviä aikomuksia.

    Varsi

    Luonnon kantokyky on jo vuosikymmeniä sitten ohitettu porotaloudessa. Menkääpä Lappiin ja etsikää jäkälää tai naavaa. Naavan puuttumisessa on tietysti iso rooli metsätaloudella. Maksimi määrät poroissa on ylitetty vuosikymmenten ajan. Porot on hyvin pitkälti tarharuokinnan varassa.

    mettämiäs

    ”Tietääkseni Lapin sorkalliset eivät suuremmin metsävahinkoja tuota jos poroja tarkoitat.”

    Jos ei poikkea liian kauas tunturihotelleista, voi kommentitkin olla tällaisia…

    Metsuri motokuski

    Niin. Sekin on totta. Mutta minua ei tunturihotellit ole kiinnostaneet ennen eikä nyt. Ensi kesänäkin taas reilun viikon vaellukselle jos terveyttä piisaa.

    On teillä pokkaa vaan arvostella toisten tekemisiä varsinkin kun on elinkeinosta kyse. Aika kärkevästi täälläkin kirjoitellaan jos uusia tuulia metsäsektorille tuodaan. Sen vielä ymmärrän mutta tuota porotalouden kritiikkiä en. Onko se keneltäkään etelän asukkaalta pois jos lapin jäkälät syötetty ja porot elää ruokinnan varassa. Naavaa kyllä vielä löytyy ihan riittävästi.

    Gla Gla

    Hankala kysymys. Voiko meillä sitten olla pokkaa arvostella tällaistakaan:

    http://www.yle.fi/uutiset/3-11674207

    Eli missä menee raja, jota on lupa arvostella.

    Metsuri motokuski

    Eikös nyt ole kysessä ihan eri suuruusluokan asiasta ja vaikuttavuudesta.

    Gla Gla

    No missä menee raja, jota sopii arvostella? Suomi on sitoutunut pysäyttämään monimuotoisuuden heikentymisen ja siinä me voidaan vaikuttaa vain rajojen sisällä tapahtuviin asioihin.

    puunhalaaja
    puunhalaaja

    ”Porojen laidunnus kuuluu tunturialueen luontoon. Voimakas, etenkin ympärivuotinen laidunnuspaine kuitenkin heikentää joidenkin tunturiluontotyyppien tilaa. Porojen kesä- ja talvilaidunnuksen vaikutukset eroavat toisistaan. Kesälaidunnus vaikuttaa kasvilajien runsauteen ja muuttaa lajiston runsaussuhteita. Se vähentää selvimmin maajäkälien, sammalten ja joidenkin varpujen määrää. Ruohomaiset lajit joko vähenevät tai runsastuvat niiden kasvumuodon ja -paikan mukaan. Talvilaidunnus vähentää selvimmin maassa ja alle kahden metrin korkeudella puussa kasvavien jäkälien määrää. Voimakas talvilaidunnus voi vähentää myös hidaskasvuisia varpuja. Talvilaidunnus ei vaikuta kasvillisuuteen yhtä intensiivisesti ja tasaisen kuluttavasti kuin kesäaikainen laidunnus.

    Laidunnuspaine on uhanalaistumisen syynä 21:llä uhanalaiseksi tai silmälläpidettäväksi arvioidulla tunturiluontotyypillä. Tunturikoivikot ovat monin paikoin kärsineet tai hävinneet sellaisilla alueilla, joilla porojen kesälaidunnus on estänyt puiden ja pensaiden uusiutumisen mittarituhon jälkeen”

    https://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/luontotyypit/Luontotyyppien_uhanalaisuus/Tunturit/Uhanalaistumisen_syyt_ja_uhkatekijat

Esillä 10 vastausta, 1,281 - 1,290 (kaikkiaan 2,447)