Keskustelut Luonto Suurpetojen käyttö hirvieläinten kannanhoitoon

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 163)
  • Suurpetojen käyttö hirvieläinten kannanhoitoon

    Merkitty: 

    Sudet hyppäävät jokaiseen keskusteluketjuun, joten on syytä avata oma ketju suurpetoasioille.

    Yellowstonen kansallispuistossa on näyttöä, että sudet pystyvät palauttamaan luonnon tasapainon, kun jo kadonneet sudet tuotiin takaisin puistoon.

    Hallitsemattomaksi levinneen peurakannan paljaaksi järsimästä maastosta kärsinyt puisto alkoi toipua pikkuhiljaa, kun sudet saalistivat peuroja. Eheytyvä kasvillisuus houkutteli kansallispuistoon ruoan perässä runsaasti uusia nisäkkäitä, ja yhtäkkiä puistossa oli useita uusia eläinlajeja, monimuotoisuus kasvoi.

    Puistoon tuotujen susien vaikutus ei rajoitu pelkästään eläimiin, vaan se on vaikuttanut jo kahdessa vuosikymmenessä myös jokien kuntoon. Joenpenkereet tasoittuivat kasvillisuuden myötä, eroosio väheni, eivätkä penkereet romahda yhtä usein kuin aikaisemmin.

    Voidaanko Suomessa käyttää suurpetoja hirvieläinkannan hoitoon, mikäli metsästys syystä tai toisesta hiipuu, eikä sillä pystytä enää hallitsemaan eläinkantoja.

    Suomi ei kuitenkaan ole kansallispuisto. Ihmisten ja petojen yhteiselo Suomalaisessa kulttuurissa on ollut hankalaa.

  • Nuakka

    Aloittajan viestiin palatakseni, metsästys on hiipunut jo, ja (suur)pedot ovat alkaneet hoitaa omia töitään. Ahma nähty usein, ahman jälkiä paljon, ilvekset vakioasukkaita, suden jälkiä jo sillointällöin, samoin karhun jälkiä ja talvipesiä jo lähiseuduilla. Ja tämä linnuntietä 15km Kuopion keskustasta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuonne Nuakan maisemiin kun veis mehtään ruavon niin sais turistit hyviä kuvia piilokojusta.

    Puuki

    On niitä nykysin ahmoja , ilveksiä ja varmaan susiakin enemmän kuin ennen .  Mikä elukka muuten kynsii männyn kannot tai pystymännyn  paljaaksi juuresta ?  Paksu kaarna vedellään pois n. 0,5 m matkalta  ja maan sisään asti.

    Visakallo Visakallo

    Ahmaa siirtoistutettiin 1980-90-luvuilla Keski- ja Länsi-Suomeen, joten kyllä niitä on nykyisin täällä Päijät-Hämeessäkin.  Vaikka se varsinaisesti raadonsyöjä onkin, niin kyllä se pienemmän sorkkaeläimen kellistää, mutta hirvenvasa voi jo olla sille haasteellisempi. Ilvekset, karhut ja sudetkin lisääntyvät täällä sitä mukaa kuin sorkallinen valtionkarja sakenee metsissä. Luonto alkaa sillä tavalla vähitellen hakea tasapainoa.

    Nuakka

    Puuki, ainakin palokärki on täällä tehnyt tuollaista jälkeä. Anneli, ei tarvinnut edes raatoa kun turistit kuvasivat ahmaa vuokramökin rappusilta kevätjäällä pomppimassa.

    Kalle Kehveli

    Ihminen on se kuviossa, joka ei kuulu joukkoon. Luonto hoitaa itse itsensä tasapainoon.

    Lasse

    Tänään ja eilen Ahma oli mun lenkkipolulla pitkään kulkenut kylää kohti ja välissä oli männyn kylkejä kynsinyt ja yhden puun juurella oli kerällä nukkunutkin jonku aikaa. Aikasemminkin olen huomannut noita Ahman kynsimiä puun tyvejä.  Joskus on ollut epäselviä Ahman jälkejä kun emä on kulkenut edellä ja pentu perässä samoihin jälkiin astuen.

    Tomperi

    Luulis että se ois kaikkein kannattavinta että ulkomaalaisilla ammuttas hirvet?

     

    Gla Gla

    Jees rhy-keskustelussa: ”En ole kuullut yhdeltäkään susireviiriltä mainittavia taimituhoja metsille.”

    Se, ettei ole kuullut tai nähnyt jotain, ei tarkoita ettei asiaa ole. Minä en näe mutkassa vastaantulijaa, mutten silti ohita edessä ajavaa. Silloin odotan, että näe riittävän pitkälle. Jessen kannattaa tehdä samoin. Voi aloittaa vertaamalla karttoja hirvituhoilmoituksista ja susireviireistä.

    http://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto/metsatietoaineistot/metsatuhot

     

    Gla Gla
Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 163)