Linkit erillisissä viesteissä, ettei alusta hermostu. Mutta noiden tulkinnoissa pitää muistaa matka, jonka susi päivässä saattaa liikkua eli muutaman kymmenen kilsaa ja se, että metsäkeskuksen aineistoon päätyy vain pieni osa tuhoista.

Muutama omakohtainen kokemus / havainto pedoista ja niiden ”hyödyntämisestä” hirvikannan hoidossa.

Susiparin/-lauman ilmaantuminen pitäjään on johtanut pikemminkin siihen, että hirvet laumaantuvat ja keskittyvät entistä enemmän ja pienemmälle alueelle. Pitäjätasolla tarkasteltuna hirvikanta saattaa olla hyvinkin tavoitehaarukassa, mutta toisella laidalla on tyhjiöitä ja toisella taas melkein tuplasti liikaa. Siinäpä sitä riittää ”hirvikokouksiin” porinaa, kun ruvetaan lupia jakamaan.

Puuki yllä kyseli, että mikä elukka putsaa vanhoja kantoja paksustakin kaarnasta puhtaaksi?  Karhut ovat innokkaita kantojen putsaajia, sillä savotan jälkeen kantoihin kaarnan alle ilmestyy toukkia, jotka ovat karhujen mieleen todellisina ”proteenipatukoina”. Joskus jos saavat rauhassa olla, niin perkaavat isoltakin alalta kaikki kannot läpi illan/ yön kähmyssä ja päivät makoilevat jossain lähipusikossa.

Pöljintä on perustaa oma haaska petojen houkuttelemiseksi palstalle hirven torjuntaan. Siinä samalla tulee helposti kouluttaneeksi yhden tai useamman karhun pihakarhuiksi tonkimaan roskiksia ja omenapuita.

Planterin uutisessa sanottiin että koira ajoi sutta. Tämä lienee kuitenkin poikkeus, yleensä menee toisinpäin. Olen miettinyt miksi susi puuttuu Järvi-Suomesta lähes kokonaan mutta miksi? Estääkö iso vesistö tehokkaasti suden hirvenmetsästyksen? Hirvihän on hyvä uimari.

Annelille: Meillä aikoinaan sai metsästää 4 sutta niitä ajatettiin 2 ajokoiralla. Laumoja ajoi miehet.

Siellä arton seudullahan ei ole hirviä, sudet ovat tappaneet (ja syöneet) ne.