Keskustelut Luonto Suurpetojen käyttö hirvieläinten kannanhoitoon

  • Tämä aihe sisältää 291 vastausta, 36 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 vuotta, sitten AvatarBerza toimesta.
Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 291)
  • Suurpetojen käyttö hirvieläinten kannanhoitoon

    Merkitty: 

    Sudet hyppäävät jokaiseen keskusteluketjuun, joten on syytä avata oma ketju suurpetoasioille.

    Yellowstonen kansallispuistossa on näyttöä, että sudet pystyvät palauttamaan luonnon tasapainon, kun jo kadonneet sudet tuotiin takaisin puistoon.

    Hallitsemattomaksi levinneen peurakannan paljaaksi järsimästä maastosta kärsinyt puisto alkoi toipua pikkuhiljaa, kun sudet saalistivat peuroja. Eheytyvä kasvillisuus houkutteli kansallispuistoon ruoan perässä runsaasti uusia nisäkkäitä, ja yhtäkkiä puistossa oli useita uusia eläinlajeja, monimuotoisuus kasvoi.

    Puistoon tuotujen susien vaikutus ei rajoitu pelkästään eläimiin, vaan se on vaikuttanut jo kahdessa vuosikymmenessä myös jokien kuntoon. Joenpenkereet tasoittuivat kasvillisuuden myötä, eroosio väheni, eivätkä penkereet romahda yhtä usein kuin aikaisemmin.

    Voidaanko Suomessa käyttää suurpetoja hirvieläinkannan hoitoon, mikäli metsästys syystä tai toisesta hiipuu, eikä sillä pystytä enää hallitsemaan eläinkantoja.

    Suomi ei kuitenkaan ole kansallispuisto. Ihmisten ja petojen yhteiselo Suomalaisessa kulttuurissa on ollut hankalaa.

  • Kalle Kehveli

    Jesse on oikeassa. Paras metsänhoidollinen teko olisi kerätä maatalojen vanhoilta pojilta aseet pois.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei kerätä vielä aseita, vanhoja poikia on hyvä olla reservissä.

    Metsästyksen lopettamisen jälkeen? Yleensä saaliseläinten lisääntymiskyky on suurempi kuin saalistajien, joten ainakin aluksi hirvieläinkannat ampaisisivat jyrkkään nousuun ja lähes kaikissa taimikoissa ja pelloilla olisi tuhoja. Muutaman vuoden jälkeen saalistajat olisivat lisääntyneet tarpeeksi, ja saavutettaisiin uusi tasapainotila hirvieläinten ravinnon, hirvieläinten ja petojen suhteen.

    Kalle Kehveli

    Maanvuokra tanskassa metsästystä varten 200€/ha vuodessa. Ehkäpä suomessakin olisi viilauksen tarvetta!

    Gla Gla

    Mahtaako luonnossa tasapainotilaa ollakaan, jos sillä tarkoitetaan kantojen säilymistä vakaana? Toisaalta kun saaliseläimet vähenee, pitää petokannan käyttää myös muuta ravintoa, ellei kanta alene. Tällaista on tarjolla mm. lammas- ja hevostiloilla. Vai millaisia suojauksia Jees näkemyksensä mukaan aikoo rakentaa, että vahingot pysyvät siedettävällä tasolla? Jo nykyisen susikannan aikana tuo ongelma on olemassa. Helsingin kettutytöillä on tiedossa toteutuskelpoinen ratkaisu, mutta eläintiloille saakka tuo tieto ei ole kulkeutunut. Josko Jesse nyt rikkurina paljastaisi tämän salaisuuden.

    Gla Gla

    Kalle: ”Maanvuokra tanskassa metsästystä varten 200€/ha vuodessa. Ehkäpä suomessakin olisi viilauksen tarvetta!”

    Tuskin liittyy suurpetoihin, eikä Tanskan olosuhteet muutenkaan ole verrattavissa Suomeen, joten ei sieltä kannata apinoida vuokamallejakaan. Mutta jatka toki aiheesta jonkun toisen otsikon alla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Osa kartanoistamme voisi keskittyä metsästysmatkailuun aidatuilla alueilla. Jos valtateiden varret voidaan koristaa riista-aidoilla, kyllä onnistuu muutaman sadan hehtaarin tiloillakin. Aidataan siis eläimet sisään taimikoiden sijaan. Kuusipeuraa on tähän sopivin laji, mutta myös valkohäntäpeura onnistuu jos sille on metsäistä ruokaa tarjolla riittävästi.

    Kalle Kehveli

    Näin toimitaan mm. afrikassa. Siellä kasvatetaan eläimiä metsästettäväksi, muuten ne olisivat kuolleet sukupuuttoon ajat sitten. Tilojen koko on vain kymmeniä tuhansia hehtaareita.

    Metsuri motokuski

    Jos nyt metsästys lopetetaan ja annetaan suurpetojen hoitaa kannansäätely. Kuinka luulet anneli kauanko aikaa menisi että tasapaino saavutetaan suomen tasolla ? Riittääkö 10 vuotta vai 20 vuotta ? Kuinka suuret olisivat metsätuhot kun tasapaino saavutetaan ja kanta alkaa laskemaan ja saavuttaa nykyisen tavoitetason ? Mikä olisi arvio suomen hirvikannan koko kun petokanta olisi niin suuri että se omalla toimillaan alkaisi kantaa laskemaan ? Kuinka hoidetaan petokanta siinä vaiheessa kun hirvieläinkanta on laskenut ja pedoilta alkaa ruoka loppumaan ? Ketkä hoitavat siinä vaiheessa koti tai karjaeläimille aiheutuvien tuhoja aiheuttavien eläinten poiston, metsänomistajatko ? Kun noihinkin vastaat niin voidaan alkaa harkitsemaan petoeläinten lisäämistä hirvikannan hoitamiseksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Edelliseen kysymykseen eli kuinka kauan aikaa menisi en osaa vastata.

    Ihmisten sietokyky ei riitä suurpedoista karhun ja suden läsnäoloon. sen sijaan ahman ja ilveksen kannat  saisivat vahvistua. Näistä ei kuitenkaan ole tehokkaiksi hirvieläinten kannanhoitajiksi, vaan tarvittaisiin edelleen metsästäjien apua.

    Petoeläimen lisääntyminen heikkenee heti kun ravinnon määrä alenee, vaikka aikuiset eläisivät vielä muutaman vuoden ajan. Nythän meillä on nopeasti uusiutuva susikanta, mistä johtuu tarve kannanhoidolliseen metsästykseen.

    Petoeläin ottaa periaatteessa aina sen saaliin jonka se saa vähimmillä riskeillä, mutta susi keskittyy yleensä pääsaaliiseensa hirvieläimiin, mikäli sen laumoja ei rikota ampumalla alfapari tai toinen niistä. Tosin oheisvahinkoja tuottaisivat urospennut, jotka ovat vasta muodostamassa omaa susilaumaansa.

    Tasapainotila ei tarkoita välttämättä ’vakaata’ vaan vaihtelua on aina, mutta ei eksponentiaalista kasvua jota nähdään nyt vhp:llä.

    Gla Gla

    Susia on nyt reilut 300 ja kaatolupia (joista valitettu) 20. Luvat on annettu tiettyjen laumojen poistoon ja on ennustettavissa, ettei kokonaisia laumoja saada poistettua. Osa luvista jää siis käyttämättä, jos valitus ei mene läpi ja sieltä tule rajoitteita kaatolupiin.

    En jaksa uskoa, että nämä kaatoluvat paljonkaan susikantaan vaikuttaisi, joten susikannan kasvun rajoittamisesta puhumisella nykyään on aika etäinen suhde todellisuuteen.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 291)