Osta hengityssuojain, vaikka se ei viruksia pidätäkään, se rauhoittaa. Virukset ja ilmamolekyylit menevät yhtä pienien reikien läpi, lisäksi silmät pitää suojata.
<p class=”yle__article__paragraph”>Karkeasti yksinkertaistettuna useimpia soita ei kannata ennallistaa nopeasti, osaa ei ollenkaan, sanoo Helsingin yliopiston tutkija Paavo Ojanen.</p> Hän on laskenut, miten ilmastokaasujen yhteisvaikutus lämmittää tai viilentää ilmastoa.</p> Ennallistamisen jälkeen ojitettu suo lämmittää ilmastoa enemmän kuin ennen ennallistamista. Mitä karumpi suo, sitä pitempään lämmittävä vaikutus jatkuu.</p> Jos kaikki ojitetut suot ennallistettaisiin, haitallisten kaasujen päästöt soilta jopa kasvaisivat nykyisestä 8 miljoonasta tonnista noin 8,7 miljoonaan tonniin. Samalla menetettäisiin neljännes Suomen puuvaroista ja sen hiilensidontakyky.</p> Ojasen karkeiden keskiarvolaskelmien mukaan rehevän suon ennallistaminen lämmittää ilmastoa noin 60 vuotta, karu suo lämmittää satoja, jopa 500 vuotta.</p>
Kannattaako laittaa rahoja päästökompensointifirmalle ennallistamiseen ? No ei tietenkään.
Puut sitoo kasvaessaan turvemaillakin n. 2 x enemmän CO2:a kuin mitä maaperästä tulee päästönä. Jos puuston kasvua lisättäisiin esim. 1/3-osalla tuhkalannoituksin ja matalaojituksella, niin se lisäys kuittaisi maaperäpäästöt. Koska pohjaveden pinnan nostaminen vähentää CO2:n haihtumista eikä aiheuta metaanipäästöjäkään.
Kivennäismailla suhde maaperäpäästöjen ja puuston hiilensidonnan välillä on vielä turvemaitakin edullisempi, eli puusto sitoo kiertoajalla kasvuunsa hiiltä paljon enemmän kuin mitä on maaperän päästö.
Turvemaille hyvät eväät: matalaojitus, vesiensuojelun rakenteet, tuhkalannoitus ja sopiviin kohteisiin jatkuva kasvatus.
Ennallistaminenkin sopii, jos kyseessä on rehevä suokohde, jota ei aiota käyttää puuntuotantoon tai jos alue kytkeytyy suojelualueeseen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.