Laskentakorko, korkokanta, korkovaatimus. Tällaisia käytetään syystä tai toisesta metsätaloudessa laskemaan taloudellista tuottoa. Lopputulos on, että tehdään näin jos korkovaatimus on 3% ja tehdään noin jos korkovaatimus on 5% jne. En ymmärrä tätä ollenkaan. Vaatimus on tietenkin mahdollisimman suuri tuotto sijoitetulle pääomalle. Sitä tuottoa syntyy aina kun puu kasvaa eikä hakkuilla ole mitään tekemistä sen kanssa. Hakkuu vastaa rahan pois ottamista korolliselta tililtä kun taas puun kasvu on se korko.
Kenellekään ei tulisi mieleenkään laskea säästötilin tuottoa sillä perusteella kuinka paljon sieltä nostaa rahaa mutta metsätaloudessa tämä on jostain syystä normi.
Onhan niillä hakkuilla paljonkin tekemistä saatavan tuoton kanssa. Esim. jäävien puiden kokonaiskasvu ja arvokasvu muuttuu sen mukaan miten ja milloin metsää käsitellään. Pankkitilillä ei korko paljon muutu jos tililtä nostaa osan tai tallettaa lisää , nollan kieppeillä se pyssyy kuitenkin verojen jälkeen.
Laskentakorkokin pitää pitää realistisena eikä kuvitella, että laitampa korkovaatimukseksi vaikka 15 % ,niin metsän tuotto paranis sillä. Yhtä puuta /ha kasvattamalla sen %:aalinen laskennallinen tuotto kohoaisi huippuunsa mutta mitä järkeä siinä olisi ?
@Puuki: totta mutta siinä on siis kysymys arvokasvun optimoinnista. Pointti oli se, että tuottoa tulee myös niinä aikoina kun hakkuita ei tehdä. Tuoton voi realisoida joko hakkuilla tai metsätilan tai sen osan myynnillä.
Esim. NNA:ja lasketaan yleensä yhdelle kuviolle kerrallaan. Ei yhden kuvion myynti ole kovin realistinen vaihtoehto. Voi tietysti olettaa ja laskea , että myy osan tai koko metsän jossain vaiheessa. Silloin pitää laskea sekin minkälaisesta metsästä saisi tod.näk. minkäkinlaisen myyntihinnan.
Tarjouksissa kuulee näitä 300-400 e/ha raivaussahatyöhintoja, mutta selvää on että erityisesti mätästetty ala jossa kone on rypenyt mahaansa myöten ja rikkonut maanpinnan kauttaaltaan tunkee 34 vuodessa lehtipuuta ihan viidokkona. Raivaus on hidasta ja 3-4 pv/ha siihen menee. Silloin puhutaan varmasti tuon hintahaarukan yläreunasta;
… koska 100 e/pv ei yksinkertaisesti voi elättää metsuriakaan jos meinaa verot maksaa. No, nyt kun tätä raivausta on tehty niin että kaikki lehtipuu pois, niin pahasti pelkään että ennen kuin tuo kuusi ehtii nousta niin on sama urakka edessä. Viimesyksyn raivatuilla kuvioilla jo nyt pahasti taas lehti vihertää.
Meillä mätästys tehdään kääntömätästyksenä. Parin vuoden kuluttua ei huomaakaan, että on mätästetty. Ei jää kuoppia ja vesakoituminen on vähäistä.
Männiköt äestetään ja siinä yhteydessä kylvetään mänty. Äkeen jäljet ovat hyvin vaatimattomia.
Viimeinen havainto tosi rankasta perkauksesta (2,5 ha), jossa poistettavaa oli luokkaa 10000 runkoa/ha työmenekki oli 15 tuntia/ha, mutta tämä olikin poikkeustapaus. Edellisessä varhaisperkauksessa ( 5ha) 10 tuntia/ha.
Palatakseni joskus aiemmin esitettyyn…Läksynsä lukenut metsätalouteen vihkiytynyt mo osaa päättää kokemuksen, tiedon ja kulloisenkin vallitsevan olosuhteen mukaan, mitä on metsässään tehtävä. Jos mä- puusto on kasvunsa lopuissa, luvassa on hyvä siemenvuosi ja kantohinta miellyttää, tottahan hänen kannattaa ottaa ja sijoittaa osa vaikkapa toisen palstan tuiki tarpeelliseen metsätiehen. Saa ison osan ympärivuotisen kaupan piiriin. Tai muuta vastaavaa.
Korkoja voi laskeskella, vilkaista korttien asentoja, mutta realismilla teettää päätöksiä.
JussiH. – Sata €/ päivä ei vielä riitä metsurin työn korvaamiseen. Keskimääräinen kustannus on ollut: Palkka = esim tuntiansio. Sen lisäksi työn sivukustannukset, joihin lasketaan työnantajalle kuuluvat maksuvelvoitteet = n. 85 % , eli keskimäärin satasen palkan lisäksi 85 €.
Minusta kuusen uudistusketjussa on mennyt jotain pieleen jos joutuu tekemään kolme raivauskertaa ryteikkönä ja ensiharvennuksen vasta 34 vuotiaana. Jos seuraavan uudistusketjun tekisikin niin että toimenpiteet tekee ajoissa. Pääsee hemmetin paljon halvemmalla ensiharvennuskin tulee yllättävän aikaisin.
Noissa männynuudistuksissa esim puolukkatyyppiä vastaaville rämeille joutuu usein raivaamaan 3 kertaa, kun se hieskoivun kasvu vs nuori (etenkin kylvetty) mänty on alussa ja ekan kerran raivatun vesomana niin vahvaa. Mätästettyyn maahan istutettu kuusi kyllä kasvaa niin vauhdikkaasti, että 2 raivausta riittää.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 1,261 - 1,270 (kaikkiaan 2,399)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.