Keskustelut Metsänhoito Vaihtoehtoja avohakkuulle

Esillä 10 vastausta, 1,271 - 1,280 (kaikkiaan 1,357)
  • hatelo

    Noissa männynuudistuksissa esim puolukkatyyppiä vastaaville rämeille joutuu usein raivaamaan 3 kertaa, kun se hieskoivun kasvu vs nuori (etenkin kylvetty) mänty on alussa ja ekan kerran raivatun vesomana niin vahvaa. Mätästettyyn maahan istutettu kuusi kyllä kasvaa niin vauhdikkaasti, että 2 raivausta riittää.

    nuori isäntä

    En tunnista mitään näistä Jussin satuväitteistä. Ihan huuhaa puheita. Kolmekertaa raivuulla ja 800€/ha kerta. Heh sanon minä.

    JK:ssa metsänomistaja kerää kermat härskisti päältä. Ensimmäisen hakkuun jälkeen laatu puut on viety ja seuraavalla sukupolvelle on jätetty piloille harsittu raiskio jossa muutama vähän järeämpi puu kituu pystyssä ja taimikkoa on odoteltu jo 20 vuotta ja sitä odotellaan vielä 10 vuotta. Kaikki mitä kituliaasti maasta pukkaa ylös on kuusta. Ja siitä aikoinaan myydystä puustakin on saatu kolmanneksen heikompi hinta ja vähemmän motteja.

    Jaksollisessa taas uudistushakkuun kuutiomäärä on isompi ja hinta reilusti parempi. Ja 20 vuoden päästä siellä ollaan jo tekemässä uutta harvennusta kiitos jalostettujen taimien. Myös taimikonhoidon yhteydessä sinne on hoidettu monta puulajia sisältävä puusto. Uudistushakkuun isommilla mottimäärillä ja paremmella hinnalla maksaa uudistamiskulut ja neljät tai viidet taimikonhoitokulut ( joita tarvitsee tehdä oikeasti enintään kaksi kirjoitti Jussi mitä tahansa).

     

     

    Visakallo Visakallo

    Näinhän se tahtoo olla, että JK-jutut ovat useimmiten vain tarinoita, kun taas jaksollista kasvatusta käsitellään tosiasioiden ja kokemusten pohjalta.

    Visakallo Visakallo

    2.8. 2020 Helsingin Sanomissa venäläisen luonnonkosmetiikkajätin Natura Siberican omistaja liikemies Andrei Trubnikov kiteyttää kosmetiikkabisneksen kahteen lauseeseen: ”Keksimme satuja ja myymme ne naisille”.  – Aivan samaa voisi sanoa suomalaisesta jatkuvan kasvatuksen markkinoinnista!

    Puuki

    Käytännössä ei metsänhoidossa yleensä laskeskella NNA:ja vaan hakkuitakin tehdään kokemuksen ja muun tiedon  avulla (tai sitten niiden puutteella) tai tarpeen mukaan. Mutta suunnitelmissa ja varsinkin arvioitaessa erilaisten vaihtoehtojen keskinäistä paremmuutta voi käyttää muitakin apuneuvoja.     Arvokasvua se on puun hinnan hetkittäinen nousukin, joka on ollut nykyään melko harvinaista herkkua.   Viimeksi kun tukin hinta nousi vähäksi aikaa, se nousu vastasi muita metsän arvokasvuhyppäyksiä ( taimesta kuitupuuksi, kuitupuusta pikkutukiksi, siitä norm.tukiksi) .

    Yleensä mainoksissa kerrotaan kuinka korkean koron aikaan jk kannattaa entistäkin paremmin. Mutta jos esim. siinä Omt-kuusikon esimerkissä käytetään RR:n kertomaa korkoa 6 %, niin silloin 0-vuonna tehdyn päätehakkuun lisätulo ehtisi kasvaa 11 vuodessa liki 2 -kertaiseksi. Eli jk-metsän keskikasvun pitäisi olla paljon parempi kuin 15 mottia/vuosi 11 vuoden ajan.  Sitä voi miettiä miten harvaksi yläharvennetussa kuusikossa  siihen pääsee.

    (Th kulut oli alkuperäisessä esimerkissä sen takia pienet (130 €+korko ) kun th-kuluja tulee myös jk-metsään ainakin yhden th:n verran )

    Reima Ranta

    Panu:  ”En ymmärrä tätä ollenkaan.

    Jos Panu sinulla on tili pankissa ja sille maksetaan 1% korkoa, niin etkö siirrä rahojasi toiseen pankkiin, jos siellä maksetaan 2%? Eikö se nyt ainakin taloudellisessa mielessä olisi viisasta? Vai ajatteletko, että minä en muuta mitään – maksoi mitä maksoi, en ainakaan käsityksiäni.

    Täsmälleen samasta asiasta on kyse metsien suhteen.

    Metsässä on puita, jotka kasvavat korkoa esim. 10 % ja puita jotka kasvavat vain prosentin. Siis suhteessa ko. puun arvoon nähden.

    Jos kaadat metsästä pois näitä prosentin kasvavia puita pois ja sijoitat rahat esim. Metsäliiton osuuspääomaan (6%), niin niiden tuotto paranee kuusinkertaiseksi ja metsään jäävienkin puiden korkotuotto paranee, kun kasvutilaa vapautuu. Sitoutuneen pääoman tuottohan paranee näin huomattavasti – vai kuinka?

    AJ:ta askarruttaa kansantalous. Hän lähtee ajatuksesta, että ellemme harjoittaisi metsätaloutta, olisimme kaikki tumput suorina. Puuta kannattaa tuottaa vaikka hampaat irvessä – kannatti tai ei. Ongelma kuulostaa samalta kuin Panulla. Pitäisikö kuitenkin kansantalouden lainalaisuuksien paneutua vähän syvällisemmin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    mainoksissa kerrotaan kuinka korkean koron aikaan jk kannattaa entistäkin paremmin

    Tuon jk-markkinamiehen logiikan mukaan, nyt kun markkinakorot ovat alhaiset, jk kannattaa sitten kai heikosti. Eikös puun kasvattamisen kannattavuus (olettaen että tilaa ei ole ostettu velkarahalla) riipu hoitotöiden kuluista ja puun markkinahinnoista? NNA-laskelmaan tarvitaan myös korkovaatimus, mutta se on metsänomistajan oma henkilökohtainen tuottotavoite.

    Jk-menetelmään tarttuvat siis ehkä ne, joiden tuottotavoite on suuri nimenomaan lähiaikoina. Tilan arvoon se saattaa vaikuttaa alentavasti, ellei kyseessä ole maisemallisesti arvokas kohde.

    Myönnän että olen talouskysymyksissä täysi tumpelo. Sitä en ymmärrä miksi tuota kansantalousaspektia ei kyetä selittämään niin että meikäläisen kaltainen talousmaallikkokin ymmärtäisi: miksi jk-menetelmä olisi kansantaloudellisesti parempi kuin jaksollinen menetelmä? Selityksessä pitää olla mukana myös hiilinielu.

    Visakallo Visakallo

    Vihreät näyttävät jo valmistelevan lähtöä hallituksesta. Eivät halua vastuunkantajiksi tilanteessa, missä talouden lait kävelevät ihanteiden ylitse. Vihreille tämä ei olisi ensinmäinen kerta, mutta kuinka kauan äänestäjät haluavat olla moisessa leikissä mukana.

    Reima Ranta

    Jos ottaa kantaa suuntaan tai toiseen, jatkuva vai jaksollinen (oikeammin minusta luontainen vai keinollinen uudistaminen), niin tulisi kertoa, millä reunaehdoilla kanta on otettu. Muuten se on MUTUA!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Eikös tässä ketjussa ole jo moneen kertaan MUTUsteltu ne reunaehdot, jotka metsänomistajan on otettava huomioon metsänuudistamistapojen vertailussa. Usein mukana on myös muita kuin puuntuotannollisia tavoitteita ja arvoja, joten aivan eksaktia tiedettä ei siitä koskaan saada.

    Mielestäni tämä hallituspohja on aivan kelvollinen ajamaan ja yhteensovittamaan sekä maaseudun tulevaisuutta että vihreitä arvoja, joten olisi huono juttu, jos joko vihreät tai keskusta lähtisi hallituksesta.

Esillä 10 vastausta, 1,271 - 1,280 (kaikkiaan 1,357)