No kansantaloudellisesti jos metsät siirtyisivät jatkuvaan kasvatukseen niin silloin selluteollisuus supistuisi merkittävästi ja uusia investointeja ei tehtäisi.Sahojen(muutenkin huonosti kannattavia) kilpailukyky ja tukkipuusta maksettava kantohinta alenisi korkeampien korjuukulujen takia.Raha liikkuisi vähemmän.Metsien kasvu hiipuisi vähitellen ja samalla hiilinielut vähenisivät.Jostain pitäisi vähentää päästöjä enemmän.Negatiivinen kierre.
@Reima Ranta: Vaihtoehtoisia sijoituksia on aina olemassa ja kaikilla niillä on oma riskitasonsa. Ei siitä kauaa ole kun Metsä Group keikkui konkurssin partaalla.
Itselläni on Svea Ekonomilla rahaa 1%:n korolla talletussuojan turvaamana. Se on vähäriskinen mutta ei riskitön sijoitus. Lisäksi minulla on Metsäliiton osuuksia isommalla korolla ja riskillä ja kaikenlaisia muita sijoituksia. En ymmärrä miksi nämä muut sijoitukset vaikuttaisivat siihen miten metsää hoidan.
Jos metsätalous supistuisi pikavauhtia, niin kansantaloudelliset seuraukset olisivat tietysti lyhyellä aikavälillä suuria, mutta mitä pitkällä aikavälillä – emme tiedä.
Oma käsitykseni on, että puuta kannattaa tuottaa siten, mikä on omistajan kannalta taloudellisesti kannattavinta – ja että se on kansantaloudenkin näkökulmasta paras ratkaisu.
Palaan tuonne Panun herättämään kysymykseen; osataanko/huomataanko ottaa huomioon kaikki taimikonhoitoon (ennen ensiharvennusta) liittyvät kustannukset kun eri menetelmien tuottoa vertaillaan? Erityisesti nykymallin mätästämällä uusiminen rikkoo maanpinnan kauttaaltaan ja aiheuttaa runsaan lehtipuuviidakon ( 10-30 poistettavaa risua / m2, ts. helposti siis 100 000 kpl/ha ja on siten kallis tyovaihe, ja kaikki tämä vain 3-4 vuodessa). Näiltä pohjilta riski on et kaikki hoitovaiheet tulee maksettavaksi.
Oletus lienee että jatkuvassa kasvatuksessa osa näistä hoitovaiheista/kustannuksista jää pois (heiniminen, varhaisperkaus, nuoren metsän hoito/taikon harvennus ja mahdollinen ennakkoraivaus) jolloin metsän tuotto onkin lopulta + merkkinen hoitokustannusten aleneman ansiosta. Tai sitten metsän kasvun täytyy olla todella merkittävästi jatkuvaa kasvatusta parempaa. Ainakaan ensiharvennustuotoilla ei tätä hoitokustannuskuoppaa korjata ja harvapa meistä lienee ehtinyt kokemusta kerätä 60 v päähän päätehakkuuseen lisääntyneistä moteista…
Tuotannon määrä ei ole yhtenevä kannattavuuden kanssa, ellei koron katso olevan nolla kaikissa saman riskin kohteissa. Ei metsäkään mikään riskitön ole. Se on tietysti muistettava, että metsän kasvu on reaalikasvua. (oletuksella, että puun reaalinen hintataso säilyy nykyisenä)
Tuo RR:n ”oma käsitykseni on…” jne taitaa k u i t e n k i n liipata loppujen lopuksi samaan jota olen omassa toiminnassani puolustanut. Korkojen kanssa pelaaminen on ymmärrettävän tärkeää henkilöille, jotka sijoittelevat suuntaan jos toiseen. Tai ostelevat parturoitavia palstoja välittääkseen ne taas seuraavalle potilaalle. Pitkä-aikainen mt-yrittäjyys pärjää ”vapaallisella”, oikeaan aikaan tehdyillä tepsivillä toimenpiteillä.
Jatkuvassa kasvatuksessa nyt näitä oletuksia riittää.Esimerkiksi uutta eri-ikäistä puuta kasvaa turkkina ja samanaikaisesti säästää kun ennakkoraivausta ei tarvita.
@mehtäukko: Olisi kiva nähdä sen hintainen palsta, jonka voi ostettuaan parturoida ja myydä eteenpäin niin, että koko hommasta jää voiton puolelle. Tämä ehkä onnistui joskus mutta tällä hetkellä en näe mahdollisuuksia. Joka tapauksessa minusta tuossakaan toimintatavassa ei ole mitään ongelmaa.
Muistin viiveellä, että olet siitä puhunut jo monta kertaa aiemminkin.
Minusta se perustavaa laatua oleva moka taloudessa voi tapahtua varsinkin jk:ssa . Korkea korko kun ei välttämättä lisää jk:n kannattavuutta verrattuna viljelyyn. Enempi on kiinni lähtötilanteesta ja kasvupaikasta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 1,281 - 1,290 (kaikkiaan 2,399)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.