Metsän ostaminen, hakkaaminen ja myyminen sitten eteenpäin ei ole mitenkään taloudellisesti perusteltavissa – ei näissä oloissa. Luulisi mehtäukon sen käsittävän.
Verotuksen siirtymäkauden aikana tähän oli loistavat edellytykset, mutta se aika on kaukana takana.
Eihän siinä parturoinnissa olekaan järkeä tai mahdollisuuksia eikä tarvitse ollakaan. Kysymys oli vain korkojen kanssa pelaamisesta.
Kun metsätaloustila on taiten ja harkiten rakennettu ilman ylisuurten velkojen rasitetta, väitän sen siivolla toiminnalla perhettä elättävän. Mutta sen jälkeen kaikki on suhteellista.
Vihreiden ongelmana on nyt uskottavuuden puutteen kasaantuminen. Ensin on vannottu bioenergian nimiin ja käännytty vastustamaan sitä, ja ensin on vastustettu ydinenergiaa ja käännytty hyväksymään se, kun ensin on vaadittu hiilinieluja lisättäväksi, ja sen jälkeen vaaditaan metsään hakkuurajoituksia ja jatkuvaa kasvatusta, kun valmiiksi talousvaikeuksissa olevalle kansalle kaupataan kalliita sähköautoja, kun ensin perätään poliitikoilta rehellisyyttä ja nuhteettomuutta, ja sen jälkeen ollaan itse rikosepäilyjen kohteena, menevät äänestäjät vähemmästäkin hämilleen.
Ja vihreiden kaksinaamaisuuden huipentumahan on että yksikään vihreä ei ole vaatimassa ”jatkuvaa kasvatusta” FSC:n kriteeriksi.Avohakkuulinjalla jatketaan edelleen luontojärjestöjen omalla sertifikaatillakin.
Lueppa ajatuksella RR pari sivua taaksepäin ollut esimerkki. Kun päätehakkuussa saadaan sekä pienemmistä korjuukuluista että isommasta puumäärästä lisätuloa JK:en harvennukseen verrattuna ja korko% on korkea, niin seuraavaan yläharvennukseen mennessä se tuloero kasvaa paljon enemmän kuin jk:n arvokasvu on samassa ajassa. Pelkkä NNA laskenta antaa virheellisen tuloksen jos ei oteta aina huomioon jokaista lähtötilannetta. Korkoakorolle laskentahan on NNA-laskennan ”kääntöpuoli” ja sillä saadaan vastaava vertailun lopputulos, jos oletusarvot on samat ja laskenta tehdään koko kiertoajalle. 10 %.n korolla 5700 € olisi 11 vuoden päästä n. 16300 € . Jk metsän keskikasvun pitäisi olla n. 28 mottia/ha/v 11 vuoden ajalta (47 € keskimottihinnalla) , jos mieli päästä tasatilanteeseen ku-istutusalueen kanssa siinä vaiheessa.
Lueskelin sitä Planterin linkittämää P W Hannikaisen metsänhoito-oppia. Mitä mieltä olette tästä suorasta sitaatista:
”Harsintohakkaus on ylipäänsä vaikea ja suurta huolellisuutta vaativa hakkaustapa jos mieli saada se toimitetuksi niin ettei se turmele metsää, vaan että se edistää metsän uudistusta”.
Eipä ole jo aiemmin ilmoittamaani kantaa tuonkaan takia tarvetta muutella. Saahan sieltä taatusti rostittua haluamansa puut pois. Mitä suurempi, sen enemmän rusikoituu muuta.
Kiitoksia kuvien palautteesta ja ohjeistanne joista muutamat olivat jo ennutettavissa. Kuvat valitsin niin ettei naapureiden kartanot ja huvilat ole kuvissa taustalla.
Vastaan joihinkin kommentteihin; Teerikanta on elpynyt, mustikoitakin on ja olen syönyt. Männikkö kuva on heikoimasta kulmasta kalliolta ja tulee parin vuoden kuluttua myös käsittelyyn. Kävin laskemassa kepin kanssa taimia, niitä on ra koivua 400- 2000, mä 200, ku 200 /ha ne riittää. Vapaa oli virhe ( ryssät vapautti kaupunkeja) . Parempi on sanoa, epämäärisen järjestelmän valta ja hallinto loppui niin olkoon nyt hallitsematon kasvu.
Kerroitte paljon vertailusta ja eriomaisista saavutuksistanne. Metsä on moneen juttuun mainio yhteys esitellä ja kohentaa kykyjään.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.