Keskustelut Metsänhoito Vaihtoehtoja avohakkuulle

Esillä 10 vastausta, 1,641 - 1,650 (kaikkiaan 1,891)
  • Vaihtoehtoja avohakkuulle

    Merkitty: 

    Tänne kai voi kirjoittaa vastustavansa avohakkuita ja ehdotankin että niistä tehdään uudessa metsälaissa tiukasti luvanvaraisia.

  • Gla Gla

    RR: ”Panukin on varmaan huomannut, kun on ojitusalueita raivannut, että ojanpenkat on niin täynnä tavaraa kun maahan mahtuu eli luonnossa on uudistumispotkua, kunhan olosuhteet ovat sopivat.”

    Olen tehnyt saman havainnon kuin Panu eli koivikkoon tulee herkästi kuusta varsin epätasaisesti. Kun tuosta raivataan koivujen ympäriltä paljaaksi vaikka 1,5 m ja jätetään kuusten etäisyykdeksi tukkipuukasvatusta ajatellen 4 m (itse jätän kuitupuuksi kasvatettaviakin eli paljon enemmän), kovin vähän taimia sinne lopulta jää ja niiden varassa hehtaarikohtainen kuutiomääräinen kasvu jää todella vaatimattomaksi. Eli riippumatta siitä, onko taimia jollain alueella 1000 vai 10000, niitä pitäisi olla riittävästi kaikkialla ja se on harvinaista. Täytyy muistaa, että koivikon alla kuusten synnylle olosuhteet on optimaaliset. Kun kuuset alkaa varttua, uusien taimien synty ja varsinkin kasvu alkaa vaikeutua.

    RR:n kanssa olen samaa mieltä siitä, että kasvupotentiaalia maaassa on. Kiinnostavaa onkin se, miten potentiaali saadaan jalostettua kasvuksi.

    Kurki

    Ajatusleikki – 10 puolen motin puuta tekee 5 m3. Eli kymmenen uutta kasvatuskelpoista tainta pitää syntyä vuodessa hehtaarille, että tasapaino säilyy – vai kuinka? Onko se paljon vai vähän?

    Miten ne saadaan syntymään oikeisiin paikkoihin?

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tarvittava taimien määrä ei vaikuta kovin isolta (tuon määrän vaikka istuttaisi, ellei pinta-ala ole iso), mutta kehittyvätkö alikasvostaimet sitten kuten halutaan? Koivu ja mänty ovat valopuita, ja vaikka kuusi pärjää vähemmälläkin valolla, jk-metsässä on aina juuristokilpailua joko puiden tai muiden taholta.

    Puuki

    Reheville maille varsinkin ne puut joutuu yleensä istuttamaan vaikka paperilla tietysti tulevat itsekseen ja varttuvat tukkipuiksi ennätysajassa vastoin kestokoealojen tutkimustietoja  ja muiden omatoimisten ”tutkijoiden” kokemuksia.  On sitten niitäkin kohteita joissa alikasvos on valmiiksi riittävän hyvä ja sen verran tasaisesti jakautunut, että niistä saa kasvatusmetsän aikaseksi.

    Millon tehdään vähintään 2-tukin puista ylispuuhakkuu tai yläharvennus niistä  alikasvos ku-taimista joiden  varttuminen 10 cm pituisesta kesti 35-45 vuotta rk: een ?   Istutustaimi venyy parhaassa tapauksessa samaan mittaan n. 5 vuodessa vastaavalla kasvupaikalla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Riippuu varmasti oloista joissa alikasvoskuusi kasvaa: ei sillä koivikossa kestä kymmeniä vuosia 1,3 metriin, ehkä 10 vuotta? Jk-metsä harvenee ja valo lisääntyy, kun ylispuita poistuu; puulajisekoituksesta riippuen paljon tai hieman vähemmän.

    Gla Gla

    ”Miten ne saadaan syntymään oikeisiin paikkoihin?”

    Ja säilymään hakkuussa.

    Kurki

    Tasaikäiskasvatuksessa (kiertoaika 100v ja kasvu 5m3/ha) joka vuosi tulisi 1 ha päätehakkuuseen 300 m3 ja 1ha ensiharvennukseen 75m3 ja 1ha toiseen harveenukseen 125 m3.

    Tuon määrän puuta saanee jo myytyä.

    Tai 2ha päätehakkuuseen ja ensimmäiseen harvennukseen sekä toiseen.

    JNE

    Jatkuvassa kasvatuksessa pitäisi käydä poimimassa puita monta kertaa suuremmalta alalta?

    Ajomatkaa tulee moninkertaisesti.

     

    Perko

    TAPIO  asiantuntijat tai  Mhy:n asiantuntijat osittavat kohdan johon siemen on laskettava ellei itse hallinnon pelossa hyväksy vapaasti varisseita siemeniä ja niiden taimia.

    Reima Ranta

    Ihan jo huolestuin Puuki. Pyörääkin on raskas työntää vastamäkeen, mutta ei se sitä tarkoita, että pyörä pitäisi uudestaan keksiä – se on jo keksitty! Minäkin istuttelisin männyntaimia, jos joku taho lupaisi maksaa räkämännystä 50-vuoden kuluttua nykyarvona 100 e/m3. Lapissakin on runsaasti rämeitä, jotka voimakkailla uudistamistoimilla saisi ilman muuta kasvamaan kohisten mäntyä ja jota ilmastomuutos vielä vauhdittaisi, mutta mutta …

    En malttanut olla kaivamasta tuota kymmentä tainta esiin, kun taimettumisen ongelmiin niin paljon vedotaan. Olemme samaa mieltä Gla toki kasvupotentiaalista, mutta kirjoitin edellä uudistumispotentiaalista. Sekin on vahvaa. Muutenhan elämä olisi jo ajat sitten hävinnyt tältä tellukselta.

    Altaraivasin juuri kesällä ensiharvennusta varten turhan rehevälle maalle perustettua männikköä, jossa runsaasti pientä kuusentaimikkoa. Ei siinä männyn tyvellä Gla mitään 3 metriä halkaisijaltaan olevaa kuusen taimista vapaana olevaa alaa tarvitse olla.   Tyvi on hyvin näkysissä, vaikka puolen metrin päässä on joku kuusen taimi. Aika taajan nuoren männikön alla oli ihan terhakkaan näköisiä kuusentaimia, vaikka koivunvesaakin oli runsaasti.

    Puuki

    Sekapuuston alle ne 2-jaksoset metsätkin yleensä onnistuu, kuusikko koivikon alle.  Ei pelkän kuusikon alle. Mutta kun aikaa kuluu, niin rehevistä ja vähän karummistakin tahtoo tulla  kuusikoita ja sitten ei alikasvoksen kasvatus enää toimikaan kuten suunnitelmissa.  Sama juttu jos esim. väkisin yritetään vanhaan metsään saada seuraavalle omistajasukupolvelle jk:n metsä tasaikäsen tilalle  (mainoksen uhrina) .   Aikaa ja tupakkia alkaa kulumaan, ensin   se ~ 40 vuotta pikkutaimesta 1,3 m mittasen kasvatukseen ja sitten toinen rupeama oikeaan tukkipuukokoon.

Esillä 10 vastausta, 1,641 - 1,650 (kaikkiaan 1,891)