Keskustelut Metsänhoito Vaihtoehtoja avohakkuulle

Esillä 10 vastausta, 701 - 710 (kaikkiaan 2,399)
  • Vaihtoehtoja avohakkuulle

    Tänne kai voi kirjoittaa vastustavansa avohakkuita ja ehdotankin että niistä tehdään uudessa metsälaissa tiukasti luvanvaraisia.

  • Visakallo Visakallo

    Kaistale muokataan ja sille tulee valoa paljon paremmin  kuin pienaukkoon. Kaistaleenkin uudistuminen voi epäonnistua, jos reunametsään ei tulekaan moneen vuoteen kunnon siemenvuosia. Muutaman kaistalehakkuun olen toteuttanut, mutta olen myös kylvänyt ne varmuuden vuoksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kylvin mäkin yhden siemenpuualueen – varmuuden vuoksi.

    Per Ä Reikäs

    Edäs metsäyhtiö, ilmeisesti omilla lähi kivikko maillaan tekee yllättävän nuorille männiköille harvennus hakkuuta ja tosi hienoa jälkeä tekeekin, aivan kuin puistoa lisää ja se hakatun puun tuoksu, Ihanaa.

    Per Ä Reikäs

    Siementä riittäisi, oikein mihin laittas.

    Gla Gla

    Pienaukossa reunametsävaikutus syö kasvua kaikilta sivuilta, kaistalehakkuuussa vain yhdeltä. Kun pienaukko on < 0,3 ha, 10 m kaistale reunasta kattaa melkoisen osan aukon pinta-alasta. Jos sopivasti sattuu, pienaukko osuu pellon, tien, tms. reunaan, jolloin tietysti tilanne siltä osin paranee.

    Jätkä

    Anneli. ”Yhtä asiaa en ymmärrä: miksi kaistalehakkuu onnistuu mutta pienaukko ei? Muokataanko kaistale?”

    perinteisesti kaistalehakkuussa käsitellään reunametsää niin, että sen varjostus vähenee. Periaattessa kaistaleita tehdään jakossa samalla mallilla, eli uudistusala ikäänkuin vyörytetään eteenpäin. Siis jos on mihin vyöryttää, eli sopivaa metsää kyseiseen toimintaan. Metsän käsittely virkistää siementuotantoa, eli pitäisi olla kiikarien kanssa liikkeellä, kun suunnittele maanmuokkausta.

    Tietty pienaukon ympäristöä voi myös valmistella samanlaisella hakkuulla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Pienaukon ympärillä saattaa olla tehty harvennusta mutta pahimmassa tapauksessa siementävät isot puut on otettu pois. Kaistale on siis ikään kuin nauhamainen avohakkuu mutta hyödynnetään reunametsän siemennys.

    Visakallo Visakallo

    A.Jalkanen: ”Kaistale on siis ikään kuin nauhamainen avohakkuu, mutta hyödynnetään reunametsän siemennys.”

    Jälleen AJ:ltä oivallinen kiteytys! Olen käyttänyt kaistalehakkuuta karuilla, mutta vaihtelevilla mailla olleiden kuusikoiden uudistamisessa männiköiksi. 50 metrin levyiset kaistaleet on laikutettu ja kylvetty männylle. Reunametsästä on tullut kuusensiementä varmistamaan uudistuminen. Hirvien talvilaidunalueilla tämä on varmin tapa saada kelvollinen uusi metsä aikaiseksi. Jos reunametsää ei ole käytettävissä, voi silloin aukkoon kylvää mäntyä ja kuusta sekakylvönä.

    Kurki

    Gla: Kun pienaukko on < 0,3 ha, 10 m kaistale reunasta kattaa melkoisen osan aukon pinta-alasta.

    Totta. Tuossa esimerkin tapauksess 70% alasta on heikko kasvuista. Kasvua heikentävät varjoisuus, maapohjan hidas lämpeneminen ja tykky, lumen kerääntyessä juuri pienaukolle reunametsän vaikutuksesta.

    Järkevä aukon koko pitäisi olla vähintään 3 ha. Silloin jää pois nuo pienaukon haitat ja talvella iso aukko lämpiää nopeammin ja tiputtaa lumet tuulen avustamana jo lämpötilan käydessä vähän nollan yläpuolella. Pienaukon taas reunametsä pitää pakkasella. Tykky kasvaa ja paina taimia kumoon ja latvoja kieroon, jotka eivät oikene enää.

    Puuki

    Pienaukot toimii,  jos niillä on jo valmiina taimia kasvamassa.  Muuten ne on melko turhia talousmetsien kasvatuksessa; rehevät pienaukot valtaa heinikko ja karuilla männyt jää helposti varjoon kitumaan.  Puistot ja maisemametsät on erikseen samoin kasvupaikaltaan uudistumiseen siihen  sopivimmat ja valmiiksi puustoltaan erirakenteiset turvemaat .

Esillä 10 vastausta, 701 - 710 (kaikkiaan 2,399)