Menetelmien epävarmuudesta se kertoo. Ei se JK toimi aina, ei toimi jaksollinenkaan aina. Tai oikeastaan toimii liiakin hyvin. Tällä hetkellä mätästetään ja istutetaan kuusen taimet. 70-luvulla äestettiin ja istutettiin männyn taimet. Välillä karsittiin ja Kemeraa on maksettu, että jollain tavalla selvitään hoitorästeistä. Peitteinen metsänkasvatus on ollut kiellettyjen listalla. Seurauksia näillä aina tuppaa olemaan.
Tiedä mitä väliä sillä on, jos taimikko on valmiina tai syntyy aukkoon tai lakirajaan, niin kuin on tarkoitettu. JK:ta se on, mutta jos jää syntymättä, sillä on jo väliä. Jaksollisena sitä on syytä pitää. Taimien istutukset muokkaukset raivaukset ym. sinne jaksollisen kustannuksiin ne on laskettava.
Jossakin paikassa ei toimi juuri mikään puun tuotanto kannattavasti. Jo pelkästään myynnin ongelmat ja matkat haittaa, vaikka Suomessa metsätiet ja väylät ovat kohtuullisen tehokkaita, niin lisäksi piilossa hiipivä kartelli ja savujako lahottaa rehtiä hintakilpailua.
Vanhoista kuusikoista ei kertaheitolla tule helpolla uutta metsää, senhän täällä joku kertoi kokeilleen. Harmillista siinä joutuu sietämään sijoitusten ja raatammisten myötä heikkoa tuottoa ja ottamaan suurta riski pitkään. Sen menetelmän tutkimusilla ja tarkoituksella ei ole puhtaat jaohot pussissa.
Sopivalla harvuudelle jätettyä nuorta ropsimetsää jota selluntekijät kuolaten himoitsee niin kasvu ja tuotto on hyvä, taimettumiselle jää aikaa ja seuraavia kerroksia syntyy, mutta ei synny vanhaan kuusikkoon. Niin, A.J:n ohje, pitää jättää korjuussa ikimännyiksi muutama siemenpuu ne voi olla siellä maailman tappiin eikä laatu heikkene metsässä. Tämän olen havainnut myrskyjen ja hakkuiden avulla syntyneissä kohteissa. Puuki osoitti, jk metsään ei ole sitoutunut suuria omaisuuksia eikä riski kasva kun nopeassa rytmissä voi hyödyntää arvokkaimmat puut samalla tulee tilaa taimille ja myös nopetettu tili eikä arvotonta massapuuta juurikaan tarvitse myydä. Mututuntumalta on hankala nähdä vanhasta kuusikosta aloittavan jk menetelmän hyöty. Suomaliset professorit esm T. Pukkalan laajat tutkimuksesta ja ohjeistuksesta saa varmuuden jota ei muuten raivauksilla kulkien pysty hahmottamaan. Sama jos yrittäisi tietää sään parinpäivän päähän, se tuskin onnistuisi ellei kysy Liisalta tai Meteltä . Heille tieto tulee tuhansista lähteiltä tietokoneelle josta se laskettuna on käytettävissä ja osaajien kautta tulkataa kansalle. Ilmastosta ja metsänkin ennusteissa on vaan uskottava tieteeseen.
Niin. Tuleeko järjestetylle tilalle taimia kattavasti ja riiittävästi? On esitetty 30-40 vuoden ”ponkaisuja” alle kahteen metriin… Elpyykö valtapuusto ja pysyykö ne pystyssä?
Joka tapauksessa vanhat kuusikot saadaan uudistumaan varmimmin jaksollisin keinoin. Homma pitää vaan mennä nappiin.
Aika helppoa on mennä tässä virrassa. Ovatko ratkaisut sitten oikeita, se on jo toinen kysymys.
Omassa toiminnassani kaikki vanhat kuusikot ovat menneet keinolliseen metsän uudistamiseen ja jaksottaisen kasvatuksen metsillä ei ole tullut mieleenkään, että pitäisi järjestää tilaa jatkuvan kasvatuksen taimettumiselle, ”ponkaisuille”. Niitä ratkaisuja valitettavasti näkee ja pitäisin niitä metsän hävittämisenä, joiden osalta on syytä varautua keinolliseen metsän uudistamiseen. Kohtuudella mitkään aikarajat eivät riitä odotteluun.
Pidän jatkuvan kasvatuksen metsinä valmiiksi taimettuneita ja vanhan metsän alle syntyneitä nuoria metsiä. Lähinnä syystä tai toisesta muodostuneita ”metsäheittoja”, jotka ovat vanhoja haka/laidunmaita, niittyjä/metsittyneitä/metsitettyjä peltoja, vanhoja kaskimaita, pilalle harsittuja metsiä jne. Joita ennen paljon uudistettiin, mutta joita myös säästettiin ja hoidettiin edelleen kasvatettavaksi.
Tiedä miten täsmää tähän päivään, mutta tällaisia metsiä on edelleen olemassa ja niitä syntyy uusia. On myös jatkuvalle kasvatukselle jo aiemmin varattuja metsiä. Näille metsille ominaista on taimiaines, taimesta tukkipuuhun, ovat pienaukkoisia ja erirakenteisia.
Tutkimuksella on sijansa näissä asioissa, on ollut tähän asti ja on edelleen, mennään jo toisen mittaluokan kysymyksissä, kun jaksollisen metsänkasvatuksen metsiä ollaan muuttamassa jatkuvan kasvatuksen metsiksi.
Puuki osoitti, jk metsään ei ole sitoutunut suuria omaisuuksia eikä riski kasva kun nopeassa rytmissä voi hyödyntää arvokkaimmat puut samalla tulee tilaa taimille ja myös nopetettu tili eikä arvotonta massapuuta juurikaan tarvitse myydä.
Kerroin vain yhden esimerkin mitä jk -metsän kasvatus voi olla aloitustilanteessa. Jos on valmiina erikokoista kasvatuskelpoista puustoa, pitää kuluihin laskea mukaan myös jäävän puuston pääoma-arvo. Se ei ole mitenkään pieni tekijä NNA-laskennassa, kun verrataan tasaikäisen metsän alkukuluihin . Toinen jk-kasvatuksen kannatusta heikentävä tekijä sillä hetkellä on kalliimmat korjuukulut. Pelkästään taloudellisen kannattavuuden maksimoinnissa omasta mielestä lähes aina paras keino kangasmailla on tasaikäinen kasvatus ja uudistaminen kasvupaikalle sopivimmilla puulajeilla luontaisesti ja/tai viljelemällä. Mutta ei joka paikassa nykyisin istutusaloilla suositelluilla taimitiheyksillä vaan käyttämällä apuna luonnon taimiainesta. Th:ssa sitten tavallista harvempi asento (puulajien ja kasvupaikan mukainen) joka lisää tukkipuun määrää / nopeuttaa korjuuajankohtaa ja kuitupuun osuus vähenee. Eräs variaatio hommasta on esim. kuusikon istuttaminen täystiheyteen ja ylimääräisten myynti joulupuiksi ennen varsinaista taimikonhoitoa. Hyvän metsänhoidon suositukset on tehty siihen aikaan, kun kuitupuulla oli vielä hyvä hinta ja lisäksi ne sopii muutenkin paremmin yhtiöiden omiin metsiin eikä yksityisten mo;en kannattavaan metsänkasvatukseen. Siksi esim . Suorittavan usein mainostama ”yhtiöiltä löytyy parhaat metsänhoitomenetelmät” ei pidä läheskään aina paikaansa. Niillä on ihan eri päämäärä kuin yksityisellä mo:lla .
”Aika helppoa on mennä tässä virrassa. Ovatko ratkaisut sitten oikeita, se on jo toinen kysymys”.
En kyllä tunnista tuollaista alkuunkaan. Virrassa on ihan hyvä seilata, muttei ajopuuna. Vastavirtaan rypeminen ei ole pääsääntöisesti terveellistäkään. Näkeehän metsätaloudessa joskus heti tai ajoissa kuitenkin onko ratkaisu tuottava. Yksi perustavaa laatua ilmevä tyhmyys on olla ottamatta asioista selkoa. Tutkimuksia ja tietoa löytyy.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.