Ne kaupat on jo tämän vuoden osalta suoritusta vaille tehty. On sitä kaivattua koivukuituakin menossa hyvä satsi. Vielä enemmän tosin haapakuitua. Toivottavasti menee syksyyn. Linnut alkavat tykästyä haavikosta senverran että menisi pesimäkauden yli.
Mahdollisen ylisuojelun estohakkuut on pääosin tehty ja ennestään suojellut vanhan metsän suojelukohteet ym. säästöpuuryhmät on pystyssä jotka saa jäädäkin pystyyn, ainakin toistaiseksi. Harvennuskohteilla ei ole kovin kiire joten odotellaan josko hinta vähän nousisi jotta olisi paremmin ideaa puunmyynnissä. Jos ei niin sitten ei. Voisi siirtyä kokonaan ihan muihin hommiinkin leimikoiden suunnittelun ja kilpailutusten sijaan – Minä juon nyt kahvia , kuten Harri Holkerikin aikoinaan melko viisaasti totesi . Ihmisellähän on maailmassa kusiaisen valtuudet (L: Konsta Pylkkänen) mutta aina jotain pientä niilläkin voi tehdä.
Tämä on sitä markkinataloutta. Kun Suomessa metsäteollisuus vaan itkee, että puuta ei saada eikä suostu siitä maksamaan käypää hintaa. Muulla on ymmärretty, että ’rahalla saa ja hevosella pääsee.’
Satamahinta latviassa koivulla 80-100 € . Tukin hinta 120-140 €. Koska sahatavaran ja sivuvirtatuotteiden (e-puu) hinta on korkea, niin on vara maksaa. Auto-junakuljetus satamaan kustannus ~ 300 km olisi n. 12-15 € ja laivaus Latviaan sitä halvempaa. Vielä jäisi ko-kuidustakin myös myyjälle jotain hyvää verrattuna halpuutettuihin 3-kympin hintoihin.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.