Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 561 - 570 (kaikkiaan 4,055)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • Kuitupuunkasvattaja

    Olisipa hienoa, että joku viitsisi koota vertailevia talouslaskelmia kuntien tai vaikkapa Metsähallituksen mahdollisesta avohakkuukiellosta. Olisi äänestäjillä kättä pidempää pohdittavaksi. Samat laskelmat sitten yksityismetsistä.

    Hiili ei sitoudu kuin metsien ja puun käyttöä tehostamalla. Puuta pitää tietenkin ohjata tällöin entistä enemmän hiiltä pitkään sitoviin tuotteisiin. Joko markkinaehtoisesti tai kepillä ja porkkanalla.

    Suo-ojien tukkijat ovat housuunkusijoita ja kusettavat suurta yleisöä höttötarinoilla. Järkyttävää, jos tälle porukalle aletaan jakamaan tulevaisuudessa kemeroita. Ojitettu suo on laitettava sitomaan hiiltä puustoon aivan samoin kuin kangasmaa.

    Jean S

    Entäs jos turpeesta ryhdyttäisiinkin valmistamaan suuressa mittakaavassa vientiin saunahattuja, joilla voitaisiin korvata biohajoamattomat foliohatut?

    Nimim. kysynpähän vaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei ojia tukita sellaisilla soilla joissa puuntuotanto on kannattavaa, vaan sellaisilla joissa mikään jatko-investointi ei kannata. Vähäiset kemerat kannattaa suunnata muualle.

    Epäilemättä Metsähallitus laskee parasta aikaa skenaarioita avohakkuuttomaan metsätalouteen omalla suunnittelujärjestelmällään. Jos tarvitaan laskelmia kattaen kaikki metsänomistajaryhmät, ne tekee Luonnonvarakeskus (valtakunnan metsien inventointitietojen pohjalta).

    Rane2
    mehtäukko

    Griipiisin tenttaaja sanoi muuten, että ajateltu avohakkuukielto on aloitettava/hyvä aloittaa  Metsähallituksesta.

    Ei siis tarvitse uskotella, mikä muu olisi taka-ajatuksena koko revohkassa kuin Viher-sosialisoinnin hävytön ujutus ötökän ja hiilid. varjolla.

    kuusessa ollaan

    Anneli:

    MH on ennallistanut myös sellaisia soita, joissa on juuri tukkikokoa lähestynyt laadukas männikkö. Ja koska yksikin alue oli lähellä suojelualuetta, aluetta laajennettiin ”sopivasti”. Vaikka oli täysin talousmetsää muutoin ja EDELLISVUONNA oli alueelle tehty suurella vaivalla 1,5 km metsäautotie, joka ylitti ko. suon kulman ja tien runkoon oli tehtävä puupeti. Eli tuhlattiin kymmeniä tuhansien eurojen investointi, jotta saatiin ennallistettua ”sopiva suo”. Sattumalta ko suo on valtatien varressa…sen pusikoitumista olen seuraillut projektin jälkeen, nyt avosuoksi hakattu alue on niin koivikoitunut, ettei näkyvyyttä ole kuin kymmenen metriä. Eikä ole ainoa vastaava kohde.

    Kiihkoillen ja housuen tehdään typeriä päätöksiä. Noissa näkemissäni kohteissa olisi ihan hyvin voitu asettaa suot tulevaan ennallistamiseen ja korjata tukkitili valtion kassaan, sitten tukittu vain laskuoja jotta suo olisi tulvinut lopun puuston kuoliaaksi. Mutta ei…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kuusessa ollaan kehottaa ennallistamaan järkevästi ja kustannustehokkaasti. Järjen käyttö on tietysti sallittu – Metsähallituksessakin. Muistelisin että Lukessa on tutkittu juuri tuollaista mallia, jossa nykyinen puusto otetaan energiaksi tai markkinapuuksi ja suon avoimuus lisääntyy, mm. riekkojen iloksi. Jos alueella on toimivat ojat, taimettumisen ”vaara” on ilmeinen. Olisiko käynyt niin että soistuminen ei ollut tuossa kohteessa tarpeeksi nopeaa?

    Kuitupuunkasvattaja

    Suhtautuisin suurella varauksella näiden ennallistajien kykyyn arvioida puuntuotannon kannattavuutta. Kannattavuuteen vaikuttaa suuresti hakkuuhetken puun hinta ja metsänomistajan kyky tuotteistaa puu ehkä muille kuin bulkkimarkkinoille. Sellupuun yleinen bulkkihinta saattaa olla jotain aivan muuta kuin tiheälustoisen suomännyn hinta tulevaisuudessa.

    Parasta hiilensitomista on kasvattaa lisää puuta ja saattaa se tuotteeksi, jossa puu säilyy pitkään.

    Parasta suometsien hoitoa on laittaa kitukasvuiset suot kasvukuntoon huolehtimalla tietenkin kohtuullisesti myös mm. ojitusten vaikutuksista vesistöihin.

    Gla Gla

    Koko käsite hiilensidonta pitäisi unohtaa. Siitä aiheutuu haittaa kestävälle kehitykselle, kun lyhytikäisyys johtaa metsäteollisuuden ongelnallisuuteen.

    Toki pitkäikäinen puutuote on hyvä juttu, mutta niin on lyhytikäinenkin. Ongelma on uusiutumattomat materiaalit ja niistä pitää päästä eroon. Ei sellusta.

    Ymmärrän suojelutarpeet, mutten siihen liittyen kaivinkoneita. Muutama puu ojan pohjalle kaadettua kyllä tukkii ojan muutamassa vuodessa.

    Jätkä

    ”Hosumalla ei tule kuin kusipäämukuloita”.

    Taas on ekologit ja patologit lyöneet tyhmät päänsä yhteen ja keksineet mennä ojitetuille soille mellastamaan.

    Ojitettu on – sille ei enää mitään mahda, mutta kun niitä aletaan rääpimään tukkoon, niin sillä ei ole mitään tekemistä järjen kanssa.

    On kaksi hieman eri asiaa, joista toinen on ihan hyvä ja toinen ihan huono: Ero sanassa on pirun pieni – Ennallistaminen taikka Ennallistuminen.

    Jos suo jätetään ”herran haltuun” sen oltua lähes tuottamattomana muutaman kymmenen vuotta, niin ei kai kukaan ole niin tyhmä, että luulisi sen olevan ennallistumaton esim viidensadan vuoden kuluttua ilman rankkoja kaivurihommiakin?

Esillä 10 vastausta, 561 - 570 (kaikkiaan 4,055)