Keskustelut Metsänhoito Vuoden 2019 ensimmäinen hirvikärpänen

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 122)
  • Vuoden 2019 ensimmäinen hirvikärpänen

    iski kimppuuni 31.07 illalla. En muista että olisi aiemmin näin varhain (heinäkuussa). 2018 istutettu taimikko (kuvio rapia 8 hehtaaria).

  • Per Ä Reikäs

    Niin kuules viisas A.J viisastelija neropatti aihe oli hirvikärpänen:)

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    ar: ”…ei ketut syö paksun hangen läpi myyriä…”

    Professori susipulliainen kirjassaan Lapin taigaa:

    ”…Metsämyyrä, punamyyrä ja harmaakuvemyyrä muodostavat kolme neljäsosaa näätien myyräsaaliista. Tämä kielii siitä, että näädät ovat talvella saalistaneet pääasiassa havu- ja sekametsissä. Tutkimusalueellamme elelee myös kettuja. Niiden tärkeää ravintoa ovat pelto- ja lapinmyyrät. Näitä ketut kaivavat lumikerroksen sisältä, missä myyrillä on lumitunnelinsa. Näin ketut ja näädät eivät ole myyrienkään osalta suuressa määrin ravintokilpailijoita…”

    Tämä pulliaisen mainitsema tutkimusalue on Värriön luonnonpuisto (12500 hehtaaria), joka on suomen lumisimpia paikkoja.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Amerikassa syyllistä etsittiin peurahiiristä ja hirvieläimistä, että punkit yleistyy ja levittäytyy pohjoisemmaksi. En tiedä mitä eläimiä Venäjällä pidetään syyllisenä. Syyllinen on punkkien isäntäelämissä mitkä selviävät tasaisemmin talvien yli. Yhteistä näille koko pohjoista pallonpuoliskoa koskevaa tapahtumaa on talven lyhentyminen. Talvien leudontuminen tarkoittaa että pitkiä ja paksulumisia ja vesisaateettomia talvia ei tule pidemmissä jaksoissa eli hyviä talviolosuhteita myyrille ei tule jatkuvasti, että talvehtiva kanta pääsisi kasvamaan holtittomasti ja tautien levitessä lopulta romahduttamaan. Oleellista on siis huonojen talvien yleistyminen talvien lyhentyessä.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Oleellista on myyriä pääravintonaan käyttävien petojen tappaminen, jolloin myyrät leviävät myös marginaalihabitaatteihin, jolloin niitä (siis myyriä) on kaikkialla. Myyrän elinpiiri on muutamasta kymmenestä neliöstä muutamaan sataan neliöön. Sitä kun se kiertää koko ikänsä, niin joka ainoa juuri sillä elinpiirillä kuoriutunut punkintoukka saa taatusti sen ensimmäisen veriateriansa, jonka mukana tulee se myyrissä elävä borrelia eteenpäin vietäväksi. Seuraava vaihe (siis nymfi) odottaakin sitä veriateriaa huomattavasti korkeammalla (sorkkaeläinkorkeudella).

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Myyrien kanta tai ainakin sen vaihtelu on siis vähenemään päin menossa, mutta niitä on silti kymmeniä ellei satoja miljoonia kappaleita eli aina riittävästi punkkien ruuaksi. Merkittävin aivan viime vuosien muutos on pienten hirvieläinten määrän kasvu ja niistä ylivoimaisesti runsain on valkohäntäpeura.

    Per Ä Reikäs

    Siis mitäh miten hirvikärpänen<myyrä?

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Mites supikoira 0->300000? Eiks tää peittoa mennentullen hirvieläinten kannankasvun?

    Onko AJ:n mielestä punkkien yleistyminen ja leviäminen pohjoiseen siis paikallinen, vain Suomessa havaittu ilmiö ja nimenomaan pienten hirvieläinten aiheuttama ja pitäisi unohtaa vaan kaikkialla tapahtuu sama asia? Onko kukaan tukenu näitä väitteitä?

    Niin siis hirvikärpänen->myyrä ku Anton on tehnyt hienon luontohavainnon missä lämpötilasta riippuva asia on aikaistunut.

    Per Ä Reikäs

    Myyrät supikoirat peurat ja punkitkin ovat kyllä pahuksen kovia levittämään hirvikärpäsiä tätä viesti linjaa katsoen.

    Se silti mitään siihen nähren mitä hirvikärpäset mulle umpihaalareissaki tehny pitkälle talveen purrut paukamat tuntuvat hikoillessa saunassa oikeen poltelevat moro lehres opastetttiin vetään naisten sukkahousut päähän toimi ite en oo kehdannu ostaa vielä ehköhän noita saakin

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Per. Pahoittelen poikkeamista aiheesta, mutta täällä oli väärää tietoa, joka oli pakko oikaista. AR. Lue se blogini niin pääset kartalle. Hirvieläinkanta on noussut noin 50 > 250 tuhanteen viime vuosikymmeninä. Supikoira ja muut petoeläimet ovat huonoja punkkien kannalta, ehkä siksi että ne puhdistavat turkkiaan ja niiden paksu turkki estää veren imemistä . Kauriiden roolia on tutkittu mm. Yhdysvalloissa ja Ruotsissa ja se on selkeä. Petojen roolia on tutkittu vähemmän ts. se on vähemmän selkeä, mutta Yhdysvalloissa ja Hollannissa on hypoteesiani tukevia tuloksia saatu. Petojen pelotevaikutusta on populaatioekologiassa tutkittu paljon, mutta on vaikea sanoa kuinka suuri se on kussakin tilanteessa verrattuna suoraan saalistukseen.

    Punkkiongelmaa ei saa unohtaa, päin vastoin: punkit ovat suurin syy siihen että hirvieläinkannat pitää saada paremmin hallintaan.

    mettämiäs

    Ensimmäiset hirvikärpäset ”iskivät” jo viime viikolla raivaussahurin niskaan. Jossain mielessä oli yllättävää, että olivat heti aamusta liikkeellä, mutta lämpötilan noustua yli 20 C:n ei kavereita enää näkynytkään.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 122)