Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Biotalouspaneelissa on kyllä MTK:n edustajan lisäksi muitakin, jotka oletettavasti ymmärtävät metsätaloutta: Tapion, Metsähallituksen, Sahateollisuuden, MMM:n, KTM:n (metsänhoitaja Sutinen) ja Luken (metsänhoitaja Asikainen) edustajat nyt ainakin.
Minulla on myös se kokemus 47 vuoden metsänomistaja-ajalta, että pelkästään siemenpuilla yritetyt kohteet ovat onnistuneet heikoimmin. Isompia alueita kaksi: mustikkatyypin kuusikosta yritettiin rauduskoivikkoa ja kalliomänniköstä männikköä. Molemmat epätasaisia, aukkoisia ja vain osittain haluttua puulajia.
Luken webinaarit aiheesta tammikuussa. Lienevät katsottavissa myös jälkikäteen tallenteina.
Biotalouspaneelille kannattaa vinkata tiedoksi Luken hirvitalousselvitys, jahka se valmistuu.
Timpalta hyvä muistutus: luontaisesti uudistettavaksi aiottu männikkö kannattaa hakata niin, että aukon synty ajoittuu hyvään siemenvuoteen. Erityisesti Lapissa siemenvuosia on harvemmin. Maahan päätyneet siemenet voivat kuitenkin itää vielä 2-3 vuotta myöhemminkin, joten 10 vuoden seuranta on jo aika hyvä. Kasvuseuranta vahvistanee sen jo aiemminkin saadun tuloksen, että pienaukkoihin syntyy kyllä usein taimia, mutta ne kasvavat hitaasti.
Sahateollisuus on huolissaan biodiversiteettistrategiasta. Entä hirvieläinpolitiikasta?
Skenaariotarkastelussa osoittautui, että EU-alueen saha- ja levyteollisuus saattaisi supistua jopa 40 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, jos EU-komission ehdotus 30 prosentin suojelualasta menisi sellaisenaan toteutuksen. Laskelmassa lienee oletettu, että EU-alueella ei onnistuta lisäämään olennaisesti metsien määrää. Tuolla etelämpänähän kasvaisi puu sahapuun mittoihin merkittävästi nopeammin kuin meillä täällä Suomessa. Jos nyt alkaisi istuttaa, vuonna 2050 olisi jo harvennuspuuta hakattavaksi.
http://www.sahateollisuus.com/2020/12/16/biodiversiteettistrategia-koyhdyttaa-metsabiotalouden/
Samaa mieltä. Pienaukkoja pitäisi välttää, mutta jos sellaisen jostain syystä haluaa tehdä, alue pitäisi muokata. Kuitenkin reunametsä aiheuttaa aina merkittävät kasvutappiot. Yleensä ottaen on siis puuntuotannon kannalta parempi tehdä selkeitä uudistus- ja kasvatushakkuita, jos on kyseessä puuntuotantometsä.
Männikön pienaukkojen taimettuminen on hyvää, kun ne on muokattu. Pohjoisessa heinittyminen ei ole niin suuri ongelma kuin etelässä.
