Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ken on kiinnostunut puiden biomassoista, voi katsella tätä opinnäytetyötä. Löysin sen, kun etsin tietoa Lukijoiden kuvat -keskusteluun boorin puutteesta koivikon alikasvoskuusissa. Tämä tieto voi olla hyödyllistä esimerkiksi kun mietitään, kuinka paljon uutta hiilinielua saadaan aikaan ensi vuonna alkavilla tuetuilla joutoalueiden metsityksillä. Tukihaku alkanee maaliskuussa.
Puuston biomassatuotos entisellä peltomaalla
Metsänomistajan kannalta mhy:stä on hyötyä juuri Jovainin mainitseman volyymin kautta: mhy voi olla alueellaan keskikokoinen toimija, joka voi ostaa pieniä leimikoita (”nökkösiä”) ja ketjuttaa niitä – niin että esimerkiksi kuhunkin kohteeseen voidaan laittaa sopiva koneketju. Puun käyttäjän kannalta tämä on vaivaton vaihtoehto, kun tarvitsee asioida vain yhden toimittajan kanssa.
Mhy:n katetta ei kannata kadehtia, kun se menee toiminnan kehittämiseen – esimerkiksi tietojärjestelmien uusiminen on nykyisin kallista.
Tarkoitin ay-toiminnalla tietenkin sitä, että puun myyjät eivät saa enää neuvotella hinnoista porukalla, kuten vanhoina hyvinä aikoina.
Nykyinenkin mhy muistuttaa osuuskuntaa, tosin sillä erolla, että osakkaat eivät pääse osallisiksi tuotoista, ainoastaan kuluista. No, tavallaan pääsevät sitä kautta, että voitoilla kustannetaan myös mm. metsäasiantuntijoiden pysyminen ajan tasalla eli koulutus. Ennen piti mhy-maksulla tuottaa yleishyödyllistä toimintaa, eli sillä ei voida tuottaa metsänomistajakohtaista palvelua. Ehkä asia on edelleen näin. Ainakin siihen sisältyy nyt 18 euron edunvalvontamaksu ’emoyhtiölle’ eli MTK:lle.
Äidilläni oli rintamamiestalossaan klapi/öljykattilan vieressä vastuksilla varustettu vesivaraaja. Keittiössä tietenkin leivinuuni jolloin hätätilanteessa eli sähkökatkon aikana olisi tupa pysynyt lämpimänä puilla, saunasiipi tosin ei, koska oli siirrytty sähkökiukaaseen. Mutta onhan olemassa muitakin varajärjestelmiä, kuten petroolilla ja kaasulla toimivia pieniä lämmittimiä.
EU:n komission kannattaisi nyt yrittää miettiä mitä se Suomen metsistä haluaa (hiilinielua, monimuotoisuutta, puuraaka-ainetta). Entä mikä on EU:n metsäpolitiikka: miten metsien kestävä käyttö toteutuu? Jos Suomen metsät nähdään vain biodiversiteettivarantona ja hiilinieluna, niin pää tulee vetävään käteen aika pian. Nykyinen tilanne jossa metsät tarjoavat raaka-ainetta teollisuudelle ei ole saavutettu ilman kovaa työtä. Jos tämä ylläpitävä ja kehittävä työ loppuu, muun muassa uudistaminen ja harvennushakkuut, metsä muuttuu hiili- ja monimuotoisuusvarastoksi, hyönteisten aiheuttamat metsätuhot lisääntyvät, metsäteiden ylläpito heikkenee, työttömyys kasvaa, vaihtotase rapautuu… kerrannaisvaikutusten lista on pitkä.
