Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Juu. Siellä kemerakaavailuissa tuntuu joitakin ahdistavan kovasti se että tukipolitiikalla tuetaan avohakkuumetsätaloutta jossa tarvitaan enemmän raivaussahaa kuin jatkuvapeitteisessä mallissa.
”Taimikonhoidon voimakas tukeminen suosisi edelleen jaksollista kasvatusta avohakkuineen. Ilmasto- ja muiden ympäristövaikutusten kannalta tätä voidaan pitää liian yksiulotteisena ohjauksena. Taimikonhoito on lähes välttämätön toimenpide avohakkuisiin perustuvassa metsätaloudessa, mutta metsän jatkuvassa kasvatuksessa sen tarve on huomattavasti vähäisempi, toisinaan sitä ei tarvita lainkaan.”
Res-ind. Ei ole lukuja mutta AC voi varmaan itse päivitellä niitä täällä. Ovat lannoitetuista männiköistä.
Jovain. Onhan tuo 16 m3 toki hetkellisenä maksimaalisena vuosikasvuna mahdollista jatkuvapeitteisessä mallissakin, siis muutamana vuonna. Mutta hetkellinen hyvä kasvu ei riitä hyvään taloustulokseen. Kiertoajan mittainen ajanjakso on se mitä pitää verrata: kannattavuuteen vaikuttaa aikas paljon mitä kasvuja oletetaan saatavan. Tietenkin taloustulos voi olla erittäin hyvä onnistuneessa jatkuvapeitteisessä metsässä jos se välttyy tuhoilta sen tarkastelun ajan, mutta onko siinä jatkuvuutta pitempään, se on toinen juttu.
Ne jotka haluavat voivat jk:ta käyttää kun edellytykset ovat voimassa.
Väittämä kokonaiskasvun alenemasta jiikoossa ei ole minun päästäni vedetty juttu, vaan Luken tutkijoiden ihan oikeista kenttäkokeista ja asiantuntija-arvioista peräisin. Se kuulostaa loogiselta, kun huomioidaan että jiikoossa ei saada jalostushyötyä eikä maanmuokkaushyötyä siinä määrin käyttöön kuin jaksollisessa mallissa. Puut eivät myöskään kasva lähes optimaalisissa valaistusoloissa eivätkä optimaalisessa tiheydessä.
800 m3 50 vuodessa jatkuvapeitteisenä on höpöhöpöä. Keskikasvua pitäisi olla 16 m3 vuodessa hehtaarilla! Jovain voisi tarjota uskottavampia lukuja. Tuollaiseen keskikasvuun voi päästä Visakallon viljelykuusikossa Päijät-Hämeessä. Poikkeustapauksessa mahdollisuuksien rajoissa OMT-kasvupaikan hyväkuntoisessa alikasvoskuusikossa joka vapautetaan. Jessen hybridihaavikossa toki myös.
Hiilivarastoista lisäkorvausta suojelukohteisiin?
https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Hiilikorvaus_tehostamaan_vanhojen_metsie(62822)
Kielimuuri lienee ylitettävissä nykyään esimerkiksi Google Kääntäjän avulla. Asiakkaissakin voi olla yllättävän paljon äidinkieleltään vieraskielisiä. Palvelun tarjoaja voi parittaa nämä keskenään kielitaidon pohjalta. Täällä pk-seudulla on paljon ulkomaalaistaustaisia ja ruotsinkielisiä.
Itse laskin että keikkatyöläinen ehtisi tehdä vaikkapa 6 tuntia päivässä huomioiden matkat, jos on esimerkiksi lapsi päivähoidossa. Toki ansiota saa lisää kun tekee pitemmän vuoron.
Espoossa vuoden yrittäjäksi valittiin maahanmuuttajataustainen nainen jonka perustama yritys välittää keikkatyöläisiä lähinnä hoiva-alalle, yrityksen nimikin on Hoiwa. Siis esimerkiksi lähihoitajien sijaisia 1-3 päiväksi. Palkka on uutisen mukaan noin 19 euroa tunti lähihoitajalle ja 25 euroa sairaanhoitajalle plus työnantajan sivukulut, eli nämä keikkailijat eivät ole yrittäjiä vaan palkkatyöläisiä. Todennäköisesti suuri osa opiskelijoita, kotiäitejä ja eläkeläisiä jotka eivät halua kokoaikatyöhön.
