Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Metsähallitus on maksanut ketuntappajille ylälapissa vuonna 2009 kulukorvausta 30€/kettu, yhteensä 20000€.
Tuolla summalla on saatu hengiltä yhtenä talvena rapia 666 kettua.
Tuo raha on ollut hyvä houkutin, sillä vuonna 2008 (jonka vuoden tapoista tuo summa on maksettu) pässinpäät saivat hengiltä 2600 kettua, kun seuraavana vuonna enää 600, jolloin sopuli- ja myyräkanta räjähti hillittömiin mittoihin.
Ei toimi.
Istuta 10 metriä leveitä kaistoja kuusta ja väliin samanlevyisiä rauduskoivukaistoja. Rauduskoivukaistojen keskustaan voi jättää 3 metriä leveän väylän, joka toimii ajourana ensiharvennuksesta lähtien. Siltä käsin yltää operoimaan myös välikuusikon. Rauduskoivun runsas emäksinen karike lisää rajusti viljavuutta ja nopeuttaa ravinnekiertoa.
Niinsanottu naalityöryhmä sai 1994 erikoisluvan käyttää moottorikelkkaa kettujahdissa.
Asko kaikusalo kirjoitti asiasta (metsälehti 11/1994):
”Tähän mennessä kohutulla erikoisluvalla on Käsivarren naalinpesiltä surmattu tasan kaksi kettua.
Korostan vielä, että kyseessä on varovainen kokeilu, joka kohdistuu vain muutaman yksittäisen pesän kuokkavieraaseen.
Missään nimessä naalityöryhmäläiset eivät kuvittele harventavansa koko tunturimaan punaturkkikantaa olemattomiin.”Mutta kuinkas kävikään?
Metsähallituksen kieppi-lehti 2011:
”Tuettiin paikallisten riekonpyytäjien tekemää ketun kelkkapyyntiä tunturissa.
Kahta puolta tunturin koivurajaa tehty tehopyynti alkoi tuottaa tulosta. Ennen tehopyynnin alkamista, viime vuosikymmenen puolivälissä, Ylä-Lapin saalismäärä oli vuosittain noin 900 kettua. Kolmessa vuodessa se kasvoi lähes kolminkertaiseksi. Vuonna 2008 saatiin saaliiksi 2600 kettua Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kunnissa. Tämä pyynti kohdistui laskevaan kettukantaan. Vuonna 2009 saalis oli enää 600 kettua. Pyynti alkoi tuntua. Samankaltainen kettujen tehopyynti naalin hyväksi on yllä Suomen Lappiin rajoittuvissa Finnmarkissa ja Norrbottenissa.
Myyrien ja sopulien määrä on nousussa ja se tietää ruokaa ketuille.”Kun kettukanta saatiin tehopyynnillä alas, niin myyrä- ja sopulikanta lähti nousuun.
Kieppi 2012:
”Tehostuneen pyynnin ansiosta Ylä-Lapin kettukanta on saatu aikaisempaa huomattavasti pienemmäksi. Näin siitäkin huolimatta, että parina viime vuotena myyriä ja sopuleita on ollut enemmän kuin vuosikymmeniin.”Tuossa se vitsi piileekin, kettu pitää myyrä- ja sopulikannan tundraa myöten vakaana. Kun sitä ei häiritä.
Naali on Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n mukaan ”Least Concern” eli ”elinvoimainen laji”, jonka kanta on runsas ja vakaa. Saman luokituksen mukaan myös ihminen on elinvoimainen laji.
Suojelubiologi mervi laaksonen sai 2014 kirjallaan ”Susi” tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Kyseisestä palkitusta tieteellisestä julkaisusta löytyy otsikon:
Susi ekosysteemin osana
alta seuraava palkittu teksti:”Arktisilla alueilla naali käyttää suden tekemiä haaskoja ruuakseen. Fennoskandiassa naalipopulaatio metsästettiin miltei sukupuuttoon yli 80 vuotta sitten. Tästä populaation voimakkaasta taantumisesta naali ei ole toipunut, koska eläintiheydet ovat alhaiset, sopulien huippuvuodet ovat harvinaistuneet ja suuret petoeläimet on poronhoitoalueella metsästetty vähiin.”
Kettujen rauta- ja myrkkypyynnin kieltäminen nosti kettukannan melkein luonnolliselle tasolle, jolloin sopulikanta vakautui lähes kolmeksikymmeneksi vuodeksi.
2010 oltiin sitten tässä (metsähallituksen kieppi-lehti):
”Metsähallitus kannustaa metsästäjiä kettujahtiin Ylä-Lapissa. Tarkoitus on pelastaa naalin pesintäalueet takaisin naalin käyttöön ja saada ne palaamaan Suomen puolen tuntureille. Metsästykseen on varattu rahaa, josta metsästäjille maksetaan kulukorvausta 30€ ketulta. Voimakkaasti Lappiin levinnyt kettu on onnistuttu metsästyksen ansiosta pitämään pois tyhjiksi jääneistä naalin pesistä. Myös paikalliset riistanhoitoyhdistykset ovat innostaneet metsästäjiä kettujahtiin muun muassa järjestämällä pyyntikilpailuja.”Vuodesta 1989 alkaen on yhtäjaksoinen aikasarja koko maasta kettujenkin lumijälkien osalta.
Tappomäärät ovat tiedossa paljon pidemmältä ajalta.
Kettuja tapettiin 1989 luokkaa 35000, jolloin lumijälki-indeksi oli kaksinkertainen nykyiseen verrattuna.
Nyt niitä tapetaan puolta pienemmästä kannasta 55000-65000 vuosittain.Siinä on tärkein syy myyrätuhoihin, joihin kuuluu myös borrelioosin viisinkertaistuminen tuona ajanjaksona. Samoin myyrien tekemiin haavoihin iskeytynyt mustakorosieni (tunnettu haavaloinen), jota oli ennen tuota holtitonta lumikkohypoteesin todistamiseksi aina vaan yhä kiihdytetympänä jatkettavaa myyriä pääravintonaan käyttävien pienpetojen (kettu, supikoira, näätä, minkki…) tappokampanjaa satunnaisesti siellä täällä muutamia (koska niitä myyrien jyrsimiä haavojakin kuusentaimissa oli satunnaisesti siellä täällä muutamia).
Oikeatakin tietoa on saatavissa. Samoin tarkoin valittua tarkoin asian vierestä.
Asko kaikusalo (metsälehti 11/1994):
”Sata vuotta sitten naali oli yleinen Suomen tunturissa, mutta harveni sukupuuton partaalle liiallisen metsästyksen takia. Rauhoituksesta huolimatta kanta ei elpynyt, mikä johtui ennenkaikkea ravinto-olojen muuttumisesta… …Varmasti kettuja vilisteli tunturissa takavuosinakin, mutta silloin naalit liikkuivat kymmenpäisinä laumoina. Sellaisen katraan sekaan ei yksinään metsästävä punaturkki hevin uskaltautunut.”Naalin uhanalaisuusluokitus on paras mahdollinen, eli: elinvoimainen.
Radiopannoitettuja naaleja seuraamalla on saatu selville, että naali etenee epäedulliselta asuinpaikalta 100 kilometriä vuorokaudessa. Suomen naalit olivat kuukaudessa uralin takana.
Naalin aineenvaihdunta kiihtyy vasta -40-asteessa, kun ketulla vastaava tapahtuu -10-asteessa. Kettu paleltuu kuoliaaksi niissä olosuhteissa, missä naalilla on vielä kuuma. Kettu ei ole koskaan ollut naalille mikään uhka. Siitä huolimatta myyrätuhovastaava henttonen tapattaa ylälapissa hölmöillä moottorikelkkoja apuna käyttäen tuhansia kettuja muka naalin pelastamiseksi (tappokenttä on miljoonia hehtaareita suomen, ruotsin ja norjan puolella).
Todellinen syy on myyräsyklin aikaansaanti. Se nimittäin hävisi liki kolmekymmentä (30) vuotta sitten kettujen myrkky- ja rautapyynnin kieltämisen myötä, vaikka juuri henttonen väittää (sepustuksessa joka citation classic), että ketulla ei ole mitään vaikutusta myyräkantaan (mutta lumikolla on saman kyörän mukaan).Borreliat lisääntyvät erityisesti myyrien veressä. Kettukannan puolittaminen on viisinkertaistanut borrelian määrän.
Siinä on perusyhtälö. Kaikki muu on bullshittiä.Kyllä se vain on niin, että kun totuus viimein valkenee älylliselle rahvaalle, niin pienpetojentappoprikaatilaisten nahkat roikkuvat nahkurin orsilla. Kuten johtajansakin (johtava lumikkohypoteetikko).
