Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Metsäkeskuksen arvioimat hirvieläintuhot ovat vähentyneet Pohjois-Savossa viime vuosina. Viime vuonna tuhot olivat 38000 euroa, kun kymmenen vuotta sitten tuhoja oli liki puoli miljoonaa euroa.
Pohjois-Savon metsäkeskuksen Markku Remeksen mukaan suuri osa hirvivahingoista jää metsänomistajien omaksi vahingoksi. Remeksen mukaan ”tuhot ovat vähentyneet, koska metsäomistajat viljelevät kuusta liki kaikilla puulajille sopivilla kasvupaikoilla”.
Tuo remeksen lausunto ei valitettavasti pidä paikkaansa, sillä MHY Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Pekka Sahlman sanoi (savon sanomat 03.10.2014): ”Pohjois-Savossa perustettavista uusista taimikoista mäntyä ja koivua on vain muutama prosentti. Kuusen osuus on vastaavasti yli 95%, joka johtuu ÄLYTTÖMÄN suuresta hirvitiheydestä”.
Tällä hetkellä kuusta viljellään pääsääntöisesti väärillä kasvupaikoilla.Tässä maassa tuotettiin viime vuonna rapian miljoonan peltohehtaarin annilla yli 383 miljoonaa kiloa lihaa. Siinä ei muutama sudensyömä tunnu missään.
Samaan aikaan holtittomat sorkkaeläinlaiduntajat vapaalaidunsivat reilua 30 miljoonaa hehtaaria, joista samankokoinen ala, jolla tuotettiin yli 383 miljoonaa kiloa puhdasta lihaa, muuttui hirvenpaskaksi (täimikkotuho), huolimatta siitä, että lihaa (erittäin huonolaatuista) tuli vain 7 miljoonaa kiloa.Puutu puuntakuinen näihin todellisiin ongelmiin äläkä aikamies viitsi jauhaa paskaa.
”…Suomen hirvimäärä kestää kyllä ihan pohjoismaalaisen vertailun…”
Kestää varmaan, mutta tämä yhteiskunta puhumattakaan puuntuotannosta eivät kestä sitä.
Venäjällä hirveä esiintyy koko maassa, jonka ala on 17-kertainen pohjoismaalaiseen hirviesiintymään verrattuna. Siellä tosin sudet (50000) pitävät ainakin toistaiseksi hirvikannan (650000) ekologisesti kestävällä tasolla.
Meillä tuo ekologisesti (myös ekonomisesti) kestävä taso on alle 10000 yksilöä. Jolle tasolle tulemme palaamaan ennemmin tai myöhemmin.Ketjussa: ”Rauduskoivulle uuudistaminen?” tulee taas sorkkaeläinlaiduntajien pääagitaattorin taholta niin paksua jöötiä, että siihen on puututtava.
Tämä hirvigoebbels kirjoittaa: ”…Niin, koivutukki menee kuin kuumille kiville kun suostuu myymään tukit 45€/motti. Ja niitä tukkimotteja ei tyypillisesti paljoa tule. Puhtaan koivikon kiertoaika voi olla selvästi alle 50 vuotta, mutta tukkiprosentti jää alle 50 vaikka mitä tekisi…”
Aloituksestani ilmenee jotain aivan muuta.Maaseudun tulevaisuudessa (04.03.2015) oli juttu puusepästä, joka tekee etupäässä mittatilaustyönä keittiö- ja kylpyhuonekalusteita.
Ote jutusta:
”…Hyvällä pintakäsittelyllä siitä (mänty) saa loistavia kalusteita. Koivu kestää kovempaa kulutusta, mutta on vastaavasti KALLIIMPI materiaali…”suorittava porras: ”Yhtään lehtipuuta ei ruokailualueelle ole jäänyt . Näytti suoraan sanoen pirun hyvältä .”
Minusta tuo on suorastaan todella hyvää!
Asiasta antoi asiantuntijalausunnon MHY Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Pekka Sahlman (savon sanomat 03.10.2014):
”Pohjois-Savossa perustettavista uusista taimikoista mäntyä ja koivua on vain muutama prosentti. Kuusen osuus on vastaavasti yli 95%, joka johtuu älyttömän suuresta hirvitiheydestä.”Muita hirvieläinkolareita (kuin porokolareita) sattui 5853 kappaletta 2013.
Lihantuotto oli 8 miljoonaa kiloa (laidunnusala yli 30 miljoonaa hehtaaria, josta pahasti tuhoutunutta ainakin 3 miljoonaa hehtaaria).
Naudanlihaa meillä tuotetaan 80 miljoonaa kiloa. Meillä ei ole edes peltoa 3 miljoonaa hehtaaria, jonka määrän parhaita metsämaita holtiton sorkkaeläinlaidunnus on käytännössä tuhonnut.
Liharotuisten sonnien teuraspaino on 410 kilogrammaa. Hirvieläinkolari (mukaanlukien valkohäntäpeura ja kauris) sattuu jokaista rapiaa 1200 teuraskiloa kohti. Kyllä olisi hirvittävä meteli, jos joka kolmas lihasonni aiheuttaisi nautakolarin.
2013 tuotettiin siipikarjanlihaa 111 miljoonaa kiloa. Kertaakaan en ole ollut lähelläkään joutua kanakolariin.
”Viime vuonna (2013) Suomessa kirjattiin kaikkiaan 9518 hirvieläinonnettomuutta. Joka päivä auton kanssa kolaroi 26 hirveä, kaurista, peuraa tai poroa.”
Liikenneturvallisuusasiantuntija Seppo Sarjamo Liikennevirastosta.”Viime vuonna (2013) sattui 3665 porokolaria.”
Anna-Liisa Jänkälä Paliskuntain yhdistyksestä.Tämä poro onkin sitten pöyristyttävä tapaus. Vapaa laidunnusoikeus, joka kattaa 36% maan pinta-alasta (yli 13 miljoonaa hehtaaria), jolla alalla lehtipuukierto ei onnistu. Maa on mustalla muralla (porojen ansiosta).
Mutta ei se mitään, kun vertaa lihantuottoon: jokaista tuotettua rapiaa 400 kiloa (poronlihaa) kohti sattuu yksi porokolari (poronlihaa tuotetaan vuodessa alle 2 miljoonaa kiloa).
Vertailun vuoksi: sianlihaa tuotetaan meillä 0,2 miljoonan hehtaarin viljoilla 200 miljoonaa kiloa. En muista heti tässä ja nyt yhtään sikakolaria.Mikä neronleimaus antinpojalta!
Jokaiselta metsäomistajaltahan toki moto löytyy! Ja hirviähän on tosiaan niin vähän, että niistä ei haittaa ole!
Harrastavatko mehtäukko ja antinpoika hirvenmetsästystä?
Muutamia kymmeniä hehtaareita on yritetty rauduskoivun luontaista uudistusta. Mutta ei yritetä enää.
Tämä nimimerkki ”reima ranta” on ilmaissut selkeästi olevansa aiemmalta nimimerkiltään nimimerkki ”pöllö”.
Tämä nimimerkki reima ranta kertoi jossakin ketjussa esiintyvänsä miehekkäästi omalla nimellään. On kertonut omistavansa metsää useamman kymmenen metsänhoitoyhdistyksen alueella.
Tuo minimerkki on samantyylinen kuin joku papukaija g pula-aho tai vaikkapa merimies kalle aaltonen. Kun sitten googletin kyseistä suuruutta, niin eihän sieltä mitään löytynyt. Kuten olin olettanutkin.Sitäpaitsi: kaikkihan me olemme täällä nimimerkkejä. En ole nimimerkkien tapaamisissakaan tarkistanut kenenkään henkilöllisyyttä.
Metsuri motokuski:
”Jos vähänkin pohtii noiden petojen kuten lintujen ja nisäkkäiden lisääntymistä niin eihän ne mitenkään voi kääntää myyräpopulaation kasvua mininkään päin.”Tälläkin palstalla esiintynyt metlan myyrätuhovastaava henttosen apupoika (otso huitu) antoi savon sanomille (09.10.2008) seuraavan lausunnon:
”Myyriä on Kainuun eteläpuolella enemmän kuin koskaan aiemmin Metlan 30-vuotisen pyyntihistorian aikana. Petoja on ollut hyvin vähän maastossa, ja se on mahdollistanut myyräkannan nousun.”