Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
”Horjumaton”kin paljastui kärpässarjalaiseksi.
Taneli ei sittenkään ole ihan toivoton tapaus.
Korholan 2014 metsäseminaariin osallistunut (kutsuttuna) MHY Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Pekka Sahlman toteaa (savon sanomat 03.02.2015):
”…Kuopion tehtaan raaka-ainehuollon etuna olisi suora rautatie- ja valtatieyhteys Kainuuseen, jonka puuvarat ovat olleet vajaakäytössä Kajaanin tehtaan sulkemisen jälkeen… …Siitä lähtien, kun Kajaanissa ja Varkaudessa pantiin tehtaita kiinni, havukuidun kysyntä on ollut heikkoa… …Kuopiosta pohjoiseen on valtavat havupuuvarat, jotka ovat olleet vajaakäytöllä. Puuta riittää Äänekoskelle ja Kuopioon.”
Savon sanomat (02.02.2015) kertoo, että ruotsissa värmlannissa on ammuttu 24 sutta. Jäljelle on jäänyt arvion mukaan toistakymmentä sutta. Mutta sehän ei käy. Mutta miksi?:
”Tämän vuoksi maakunnan metsästäjäyhdistys haluaisi jatkaa vielä jahtia, jotta susien harventama HIRVI- ja muu riistakanta saataisiin elpymään PETOTUHOJEN jälkeen.”Tästä ja vain tästä on kysymys tuossa psykoottisessa susivihassa. Ihmettelen suuresti täällä puuntuottajana esiintyvien sokeutta (eikä ole ainoa asia).
Juuri julkaistun tutkimuksen (Rapid declines of large mammal populations after the collapse of the Soviet Union) mukaan venäjän susikanta on elpynyt, ollen nyt 50000 yksilöä. Vastaavasti laajan venäjänmaan hirvikanta on susien paimentamana asettunut tasolle 650000. Tuo taso on ekologisesti kestävä. Tarkoittaa meillä 10000 hirveä. Venäjähän on 56 kertaa suomea laajempi.
50 vuotta kestäneen rajun ylilaidunnuksen vuoksi meillä joudutaan hirvi tappamaan sukupuuttoon, muuten ei kasvillisuus pääse elpymään.
Riistakolmiolaskennan kehittänyt professori harto linden kirjoitti:
”Henttosen hypoteesi on ollut monissa piireissä varsin suosittu. Esimerkiksi pari vuotta sitten (2000) työskennellyt metsäkanalintutyöryhmä nojautui voimakkaasti siihen. Hypoteesi on uskottava ja elegantti. On kuitenkin rehellisesti todettava, että sitä ei ole tutkimuksellisesti todistettu.”
Huolimatta siitä, että sitä ei ole todistettu, niin erikoistehostettu myyriä pääravintonaan käyttävien pienpetojen tappokampanja aloitettiin tuhoisin seurauksin. Ja sitä jatketaan edelleen, vaikka se on myöhemmin tutkimuksellisesti todistettu vääräksi.
Eljas Pohtila kirjoitti maaseudun tulevaisuuden vierasyliössä (12.07.2013):
”Kuuluisa kylmätutkija Olli V. Lounasmaa esitti kerran hyytävän arvion, että 90 prosenttia maailmassa julkaistusta tutkimuksesta on vähäarvoista ja virheellisenä suorastaan vahingollista (lumikkohypoteesi), vain 10 prosentilla on jotakin arvoa, ja vain 0,1 prosentilla on pysyvää arvoa. Erikseen ovat vielä huijarit (lumikkohypoteesi), joita niitäkin on.”
Käytännössä ei yhtään mitään. Supikoiriahan se ilves söisi (jänisten ja kauriiden asemasta), mutta niitä ei nykyisin oikein sille riitä.
Ilveksen elinpiiri (ei ole reviirieläin) on muutamasta kymmenestätuhannesta hehtaarista sataantuhanteen hehtaariin. Ilveksen elinpiirillä elää normaalioloissa 1000 pienpetoa. Se syö vuodessa 100 pienpedon kokoista saaliseläintä. Etelä-suomessa ilves syö etupäässä metsäkauriita ja valkohäntäpeuroja, kun taas pohjoisempana pääasiassa jäniksiä. Yhden kolmijalkaiseksi ammutun ketun tiedän tästä lähialueelta ilveksen saaneen kiinni vuosia sitten.Ilveskanta ei ole kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa, biologinen mahdottomuus. Holtiton pienpetojentappokampanja (jonka aloitti moniprofessorivetoinen työryhmä 2001 ja joka perustui pääasiassa niinsanottuun henttosen hypoteesiin) metsäkanalintukantojen elvyttämiseksi (kanalintukanta on sen kampanjan ansiosta, joka jatkuu yhä kiihdytetympänä, pudonnut alemmaksi kuin koskaan) pudotti ilveksen tärkeän saaliseläimen (supikoira) kannan niin alas, että ilvekset juotuivat liikkumaan elantonsa eteen enemmän. Siitä tuo harhakäsitys.
