Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Kerropas puuntakuinen, että romahduttaako lumikko myyräkannan kuten suuri joukko professoreja typerine peesareineen väittää?
Kyseessä on niinsanottu lumikkohypoteesi, jota on yritetty todistaa kymmenien väitöskirjojen voimin (ellei peräti satojen).Kyseessä on yksi pahimmista tieteellisistä huijauksista.
Tuon kuvion olen avannut tanelille kolmessa eri nimimerkkien tapaamisessa. Nyt minä olen täysin vakuuttunut siitä, että tanelin älylliset resurssit eivät riitä asian ymmärtämiseen.
Tanelille: tarkoitan noilla kahdella edellisellä kommentilla kettu-myyrä-marginaalihabitaattikuviota.
Metsä ei ole hirven ydinhabitaatti. Sitä esiintyy metsissä ainoastaan silloin, kun petouhka puuttuu (tai ei ole riittävä). Metsäpeura on metsän luontainen sorkkaeläin. Siitä ei ole mitään haittaa metsille.
Kettuja on tapettu 1989-1990 RKTL:n mukaan 35000, kun niitä tapetaan nykyisin 55000-65000 vuodessa.
Saman RKTL:n mukaan kettukanta on nyt puolet 80-90-lukujen taitteen tasosta.Vain täydellinen typerys sallii myyräkannansäätelyjärjestelmän manipuloinnin (kettu on key predator siinä kuviossa). Ketun tappajalta tuskin löytyy edes aivoja.
Burlille:
Siteeraan suoraan yhtä tutkimusta:
”…kolmeen päähabitaattityyppiin; metsiin, peltoihin ja avohakkuisiin. Tutkimuksessa havaittiin, että eri myyrälajit esiintyivät pääsääntöisesti lajin suosimalla ydinhabitaatilla; peltomyyrät pelloilla ja metsämyyrät metsissä, kun tiheys oli alhainen. Tiheyden kasvaessa myyriä alkoi löytyä myös muilta habitaateilta… …Kokeellinen saalistajien (lumikoiden) lisäys vaikutti habitaatin käyttöön siten, että myyrät siirtyivät pois marginaalihabitaatilta…”Ja se marginaalihabitaatti on juuri taimikko.
Joku puuntuottaja oli taannoin kysynyt jollakin luennolla Matti Kärkkäiseltä, että onko mitään keinoa estää myyrätuhot. Matti oli vastannut, että on kolme keinoa: ensimmäinen on kettu, toinen on kettu ja kolmas on kettu.
”Maa- ja metsätaloudenharjoittajat odottavat uudistuneelta riistahallinnolta kykyä ja uskallusta säädellä tehokkaasti liian suuriksi paisuneita hirvieläinkantoja (MTK).”
Mitä on tapahtunut kolmessa (3) vuodessa?
”Uudessa kannanhoitosuunnitelmassa vuosittainen lupamäärä on noin 50000-60000 hirveä.”
Viimeisen VMI:n mukaan tuoreita hirvituhoja on näkyvissä miljoona (1000000) hehtaaria, joka on selkeä aliarvio, mutta kuitenkin seitsemän (7) vuoden uudistusalat.
Laserkeilaus ei takuulla ota huomioon sitä miljoonaa (1000000) hehtaaria kuusenjuurikääviköihin sorkkaeläinlaiduntajien pakottamina tehtyä tuhoontuomittua kuusetusta (ainoa keino päästä kuusenjuurikäävästä eroon on lehhtipuukierto välillä), puhumattakaan sitä miljoonaa (1000000) hehtaaria kuivien mäntykankaiden myös pakotettua kuusetusta.Tulin juuri harvennushakkuulta mäntykuviolta, joka on ojitusmätästetty ja istutettu 1991. Toinen harvennus menossa. Poistamme pienimpiä ja huonompilaatuisia runkoja. Suurimmat poistettavat puut ovat 15 metriä pitkiä. Monesta tulee kaksikin tukkipölkkyä. Tänäänkin yhdestä rungosta tein kaksi 43:sta, joista pienempi oli 16 cm latvasta.
Minä en usko jiikoohon.Tämä a raivooja se vasta sankari on! Valehteletko ihan tahallasi?
MHY Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Pekka Sahlman (savon sanomat 03.10.2014):
”Pohjois-Savossa perustettavista uusista taimikoista mäntyä ja koivua on vain muutama prosentti. Kuusen osuus on vastaavasti yli 95%, joka johtuu älyttömän suuresta hirvitiheydestä.”
