Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Vuonna 1963 on ammuttu 60000 metsoa. Samoin vuonna 2006. Mutta vuonna 2006 metsokanta on ollut peräti 11,44% vuoden 1963 metsokannasta.
Vuonna 1980 on ammuttu 120000 metsoa, jona vuonna metsokanta on ollut peräti 34,31% vuoden 1963 metsokannasta.
Edelleen altoilaa:
”HIRVITUHOT VÄHENEVÄT, otsikoivat journalistit metsäkeskuksen vahinkoilmoitusten tiedotteessa. Ilmoitukset vähenevät, mutta tuhot summautuvat entisten tuhojen päälle. Tyvitukin piiloon arpeutunut vika tulee maksuun heti, kun sahuri tai sorvaaja etsii aikanaan pölkystä vientituotetta.”
Ruotsissa tuo kehitys on pidemmällä kuin meillä. Siellä noista tyvistä on löytynyt vain sellua ja haketta.
Miksi ympäristö on vain ”melko petovapaa”?
Tämä 35 grammaa painava myyräkannan romahduttaja olisi lumikkohypoteetikkojen mukaan ainoa myyräpeto, ellei olisi lähes yhtä monilukuista (muutamia tuhansia koko maassa) peräti 60 grammaa painavaa varpuspöllöä, jota myös on tutkittu intensiivisesti.
paavo hellstedt:
”Erikoistumisesta johtuen lumikot sananmukaisesti etsivät myyriä viimeiseen hengenvetoon. Tämä lumikon ominaisuus painaa myyrämäärät romahduksen aikana pohjalukemiin.
Lumikoille saaliin loppuminen on kuolinisku. Ne hupenevat lähes olemattomiin. Se antaa taas myyrille tilaisuuden lisääntymiseen melko petovapaassa ympäristössä, ja pian niitä on jälleen joka kolossa.”Kirjoittaja tutkii Helsingin yliopistossa muun muassa kärpän ja lumikon populaatiodynamiikkaa.
Keskustelin kerran tämän helstetin kanssa tästä ongelmasta ja sanoin, että ketun rauhoitus poistaa nuo syklit ja taimituhot. Kyseinen lumikkohypoteetikko myönsi, että näin on. ”Kettu olisi hyvä, mutta…”
Ja se mutta on se, että sillä tuhotaan henttosen timanttinen lumikkohypoteesi. Se tosin tuhotaan joka tapauksessa.
Tämä metsästäjäliiton toiminnanjohtaja hiidenmies kertoo edelleen:
”Riistanlihan merkitys kasvaa. Oikeastaan sen merkitys palautuu kohti sitä tasoa, mikä sillä on ollut.”
Tuota tarinaa pohjusti RKTL:n tutkimusjohtaja ruusila syyskuussa 2010 metsäradion eräillassa:
”Kasvillisuuden puolesta suomi kestää huomattavasti korkeamman hirvikannan”,
jota sitten säesti MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajan tiirolan tällä palstalla ylistämä metsästäjäliiton puheenjohtaja kontro:
”Kyllä luonto sen hyvin kestää.”Tuo aloitukseni on vasta jäävuoren huippu.
Metsästäjien kaikkien aikojen häikäilemättömimmän ja röyhkeimmän solutuksen (lauri kontro, puuntuottajajärjestön äänenkannattajan päätoimittaja) puheenjohtaman metsästäjäliiton toiminnanjohtaja panu hiidenmies panee vielä paremmaksi:
”Suomella olisi täydet mahdollisuudet kehittyä suureksi riistamaaksi, jolloin riistanlihan käyttö ja hyödyntäminen olisivat mahdollisia myös suurelle joukolle ei metsästäviä. Ajankohta suotuisalle kehitykselle tässä asiassa on nyt mitä parhain.”
