Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Emme ole olleet.
Ironilla ainakin on minun sp-osoitteeni, lieneekö e-h:lla. Ironin kauttahan se tulisi. Jos on tullakseen.
Siinä kilpisjärven myyräkäppyrässä näkyy järisyttävä muutos siinä vaiheessa kun kettujen myrkkypyynti kiellettiin, mutta suorastaan repivä siinä vaiheessa kun henttosen johtama kettujen tappaminen (1000 talvessa, muiden tappojen lisäksi) moottorikelkkoja apuna käyttäen alkoi purra vakauttajiin.
Tiedote 3.11.2010
Myyräkannat vahvassa nousussa
Metla ennustaa Etelä-Suomen myyrähuipun osuvan ensi syksyyn, ja pahin tuhoriski on talvella 2011-12.
Jos Etelän metsänomistajilla on mahdollisuus harkita toimiensa ajankohtaa, niin ensi kevään istutuksilla on suurin riski joutua myyrien hampaisiin. Kevät 2012 olisi turvallisempaa aikaa, koska myyräkanta on silloin romahtamassa.Otso Huitu Heikki Henttonen
”Hirvenlihan tuotanto toisen maalla on maan tapa Suomessa. Ylitiheät hirvi- ja porokarjat muuttavat metsämaisemia rajummin kuin koskaan. Koivun ja haavan, paikoin männynkin kasvatus on liian hankalaa. Istutetaan sitten kuusta. Oppi näkyy tilastoissa, kuusen osuus metsäviljelystä on mieletön.
Maiseman muutos on pieni pulma verrattuna ekologiseen tuhoon.”Hyvin ehtii. Sahalaan ajaa korholasta muutamassa minuutissa ja kisapaikka on tästä konttooristani 50 metrin päässä ja rajoittuu yksityistiehen (jonka ainoa osakas olen minä).
Tuossa tiedotteessa lukee: ”Ryhmän jäsenet (mm. lumikkohypoteetikot henttonen, huitu, ims) ovat tutkineet (todellisuudessa hutkineet) ja analysoineet (todellisuudessa anal ysoineet) myyrien kannanvaihteluita… …30-40 vuoden ajanjaksolta.”
Pisimmät aikasarjat ovat kuitenkin yli 60 vuotta jatkuneita. Niitä ei kuitenkaan oteta hutkittaessa mukaan, koska ne kaatavat hutkimuksen.
Kuinkahan laaja on kahden edellisen viisastelijan kokemus noista asioista?
Minulla on käytössäni aikasarja myyränpyynnistä, joka tapahtuu alueella jolla ei metsästetä mitään. Kettu- ja näätäkanta ovat vakautuneet jo vuosia sitten. Syyspyynnissä sadasta (100) räpsystä on tullut yhdeksän (9) peräkkäisen vuoden aikana 16-36 myyrää. Yleispedot pitävät myyräkannan hyvin vakaana.
Verrokkialueella sitten harrastetaan myyräkannan säätelyjärjestelmän manipulointia tappamalla kaikki yleispedot. Sieltä on neljän (4) viime vuoden aikana tullut samalla metodilla saaliiksi 0 – 4 – 48 – 0 myyrää. Tuo toissasyksyinen oli kuitenkin niin pieni määrä, että se ei vielä aiheuttanut taimituhoja.
Tässä aaltoila nostaa tarkasteltavaksi sen varsinaisen ongelman: niinsanottu hirvipolitiikka on metsästäjävetoinen, kun sen tulisi ehdottomasti olla puuntuottajavetoinen.
Metsänomistajia on 739000, joista 39000 harrastaa hirvenmetsästystä.
Kuten metsurimotokuski tuossa totesi, niin myyriä ja myyräsyklejä on tutkittu iät ajat.
Ja noissa tutkimuksissa professori heikki henttonen on päätynyt lopputulemaan:
”Mitä enemmän yleispetoja on, sitä vakaampana myyräkanta pysyy.”
Siteerasin toissasyksynä tällä palstalla ekologi paavo havasta:
”Mitä enemmän yleispetoja, sitä vakaampana myyräkanta pysyy, mutta kanta vaihtelee paljon, jos spesialistit ovat keskeisiä myyräpopulaatioiden syöjiä (kuten Lapissa varsinkin lumikko).”
Kehuin sitten tuon havaksen asiantuntemusta, niin paikalle hyökkäsi odotetusti professori henttonen, joka kehui itse suorittaneensa tuon perustutkimuksen 80-luvun puolivälissä.