Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Tuttu entinen puunjalostajan renki, joka tietää hinnat ja muut kuviot tarkkaan, siirtyi puuntuottajaksi. Ei tyytynyt siihen, että kantohinta ja hankintahinta ovat yksi ja sama asia.
Ostaja maksoi kantohinnan päälle hakkuun ja ajon, siis tienvarsihinnan. Lisätuloa tuli myyjälle edullisemmasta jaosta.Valmistus moottorisahalla ja ajo maataloustraktorilla.
30X100 aihiosta höylätty saunanlaudelauta kuusesta näyttää maksavan luokkaa 2€/metri, kun taas vastaava haapalauta 4€/metri.
Kaadoin hiljan 9 alle 60-vuotiasta haapaa hyvinkasvaneesta huippulaatuisesta männiköstä. Erittäin laadukasta tavaraa. Saunalaudeaihiopölkyt eivät sopineet kahteen traktorikuormaan. Noista yhdeksästä (9) rungosta tulee kilometrikaupalla laudeaihiota.
Tarkanmarkanpoikana tunnettu ilkka kylävainio perusti sahan kemijärvelle. Ostaa puuta sodankylästä asti. Kirjoittaa sivuillaan, että alueen metsien kasvu kiihtyy merkittävästi seuraavan kahdenkymmenen (20) vuoden aikana.
Nimimerkkien tapaamisessa mukana olleet saattoivat havaita, että osarassa oli tehty jo päätehakkuita niissä aukoissa.
Löin kasvuvastaavaa (joka peesaa myyrätuhovastaavaa) tuolla oikealla laskelmalla syksystä 2008 lähtien neljän (4) vuoden ajan (tällä samalla palstalla, pullisteli vastaan), kunnes oikea oppi meni viimein perille.
Kasvuvastaava (professori kari mielikäinen) kirjoitti metsälehden KYSY POIS-palstalla (makasiini 3/2012) kysymykseen istutuskuusikon tuotosta:
”…OMT-kuusikko tuottaa elinaikanaan myyntipuuta 9-10 kuutiota vuodessa. Nettotuotto, noin 350 euroa vuodessa on yli kaksinkertainen valtakunnan keskiarvoon verrattuna. Parhaan kasvun vaiheessa kasvu voi ylittää 20 kuutiota hehtaarilla vuodessa. Metsälehdessä (8/2007) esitelty kuusikko on tuottanut selvästi enemmän…””Kyllä se toistakymmentä kuutiota kasvaa.”
Siis ”selvästi enemmän” kuin 20 kiintokuutiometriä vuodessa.
Uusin tieto kuusenjuurikäävän torjunnasta (eläkkeellä oleva erikoistutkija uskaltaa kertoa totuudenkin):
”…Kuusen tyvilahometsikössä kantokäsittely ei korvaa uutta tervettä puustoa. Ainoa toimiva vaihtoehto on puulajin vaihto. Tämä on kuitenkin hirvituhojen takia riskialtista…”
AINOA, siis AINOA toimiva keino on puulajin vaihto.
Muuta on turha selittää. Ne selitykset ovat samaa tasoa lumikkohypoteesin kanssa.
Jostakin käsittämättömästä syystä minulle maksavat (ne kolme isoa) tilin jopa kuukausia etuajassa.
Eräs pienempi tekijä ei tilittänyt eräpäivänä. Tiedustelin heti asiaa. Vastaus oli, että eri pankkiryhmien välillä saattaa olla viiveitä. Tällä kertaa pankki sattui olemaan sama sekä minulla että ostajalla. Siihen loppuivat selitykset. Tili tuli muutaman päivän päästä. Tiesin kyseisen suharin vakavaraiseksi muttä äärimmäisen saidaksi.
”…Hakkuista ei ole merkkejä… …Kasvupaikka on paikoin huomiota herättävän kivistä…”
Tuohon kivikkoon on onnistunut juurtumaan 650 kuusta hehtaarille. Niitä on niin vähän, että ei ole ollut tarvetta harventaa. Vaan antaa olla vaan. Ja mikä on tuon hoitamattomuuden lopputulema:
”…Vieläkin huimempi tulos saadaan, kun puiden tilavuus lasketaan läpimittaluokittain ja tulos muunnetaan hehtaarikohtaiseksi. Silloin hehtaarin puuvaranto hyppää yli 1500 kuution…”
Tuohon meni luonnonmenetelmällä 90 vuotta. Nykytaimilla ja nykymenetelmillä sama tulos on saavutettavissa puolessa ajassa. On vain tiedettävä mitä tekee. Kovin moni ei tiedä.
”…Keskimääräisen 40-senttisen kuusen tilavuudeksi neljän sentin kapenevuudella Laasasenaho laski 1,957 kuutiota…”
Mittasin viljelytaimikosta harvennettujen kuusien paksuuksia: latva luokkaa 10 millimetriä, edellinen vuosi 20 millimetriä, kolmas vuosi 30 millimetriä, jne. Lusto on järjestään latvassa luokkaa viisi (5) millimetriä. Ohenee tyveen päin.
”…Lisäksi mittasimme 45- ja 47-senttisten valtapuiden pituudet. Ne olivat 32,5 ja 33 metriä. Tilavuuden laskennassa yli 40-senttisten puiden pituutena käytettiin 32 metriä…”
Tuollainen keskikokoinen puu on kuuden metrin korkeudella 36 senttimetriä ohut. Siitä ylöspäin kapeneminen pienenee, jolloin 12 metrin korkeudella läpimitta onkin luokkaa 33 senttimetriä. Puolipuussa (16 metriä) läpimitta on luokkaa 31 senttimetriä. Tämän kokoluokan puiden latvaosat muistuttavat kiväärinluotia juuri siksi, kun lusto on latvassa kaikkein levein.
Tuolla 31 senttimetrin läpimitalla vaipan pinta-alaksi tulee rapia 31 neliömetriä, joka on selkeä aliarvio juuri latvaosan luston voimakkaan levenemisen vuoksi.
