Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
”…Hakkuista ei ole merkkejä. Silti kuusikko on niin harvaa, että puut ovat mahtuneet lihomaan, ja latvuksilla on yhä tilaa… …Puiden tilavuuden laski alan johtava asiantuntija, professori Jouko Laasasenaho… …Kun keskimääräisen, 40-sentin rungon tilavuus (1,957 kuutiometriä) kerrotaan hehtaarin runkoluvulla (650) tulos on 1227 kuutiota hehtaarilla.
Vieläkin huimempi tulos saadaan, kun koealan puiden tilavuus lasketaan läpimittaluokittain ja tulos muunnetaan hehtaarikohtaiseksi. Silloin hehtaarin puuvaranto hyppää yli 1500 kuution… …Puut ovat siis noin 90-vuotiaita…”Tähän asti täysin asiallista ja ammattitaitoista, mutta kun haetaan kasvuvastaavan (moukkari) lausunto, niin alkaa lipsua ja pahasti: ”Kyllä tämä toistakymmentä kuutiota kasvaa.”
Toimittaja riikilä kirjoittaa: ”Uusimpien vuosilustojen paksuus on reilut pari milliä. Vuosikymmenessä runkojen läpimitta kasvaa näin neljä, viisi senttiä. Kasvuohjelmien lähtötiedot eivät yllä näin järeisiin puustoihin, joten vuosikasvu jää arvioiden varaan.”
Kasvuvastaava (sentään professoriksi huudettu), joka on samaa tasoa kuin myyrätuhovastaava (joka on myös jollakin käsittämättömällä tavalla onnistunut livahtamaan myös professorin virkavastuuseen ja jonka mukaan lumikko romahduttaa myyräkannan kolmen (3) vuoden välein, mutta ketulla, jonka pääravintoa ovat myyrät, ei ole myyrämääriin mitään vaikutusta), on ollut kykenemätön arvioimaan äärimmäisen helposti laskettavissa olevaa kasvua (lantun tietenkin tulee leikata). Kun lusto on rinnankorkeudelta luokkaa rapia 2 milliä, niin se on koko rungon tasolla keskimäärin 3,5 milliä. Jokainen peruskoulun kolmasluokkalainenkin oivaltaa heti, että noiden runkojen vaippa on yli 30 neliömetriä. Niitä 3,5 millin siivuja kun ladotaan päällekkäin 30, niin se toistakymmentä kuutiota (vuosikasvua) kertyy alle sadasta (100) rungosta.
Tässä tapauksessa sadan (100) rungon vuosituotto on viisisataa (500) euroa. Kysymys: paljonko vai vähänkö on 650 rungon vuosituotto?
Syksyllä tulee 57 vuotta siitä, kun olin ensimmäisen kerran lupahirvijahdissa, silloin ajoketjussa. Ei ollut silloin hirvituhoja. Ei ollut liikaa hirviäkään.
Luken mukaan metsäomistajia on miljoona (1000000), siitä joukosta harrastaa hirvenmetsästystä 40000 (4% metsänomistajista). Kaikkiaan hirvenmetsästäjiä on satatuhatta (100000). Metsästäjien enemmistö on maattomia ja vastuuttomia hyyryläisiä. Tämä täysin sairas tilanne tulee hyvin ilmi seuraavasta lainauksestani tuire nygrenin väitöskirjasta: ”…katkeruutena metsästäjäkunnan yksinoikeudesta päättää poistettavasta hirvimäärästä…”
Satatuhatta (100000) sorkkaeläinlaiduntajaa yksin päättää hirvimäärän. Tilanne on täysin käsittämätön ja kestämätön.
Siinä vaiheessa kun viimeisiä fossiilisia hiilivetyjä (jotka olisi pitänyt jättää maan sisään) pumpataan maan pinnalle (ja tuprutetaan taivaalle hiilidioksidiksi), kerätään männynkävytkin.
Edelleen siinä vaiheessa tullaan kysymään, että kuka salli holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen (massiivinen alentava vaikutus puuntuotantoon).Tanelista en tiedä, mutta minä olen ollut muutaman sadan hirven kaatopaikalla. Jos se hirvi ”sattuu” kaatumaan sopivan kokoiseen taimikkoon, niin kyllä siinä luokoa tulee ja rajusti. Jos vetomatka on luokkaa 500 metriä, niin pieniä istutustaimia lakoaa (kovemmalla pakkasella taimet menevät poikki) satoja. Siinä ei taimia väistellä.
Tuossa HS:n jutussa kerrotaan, että Lukelta saadun tiedon mukaan metsänomistajia on miljoona (1000000). Siitä joukosta hirvenmetsästystä harrastaa 40000. Enemmistö hirvenmetsätyksenharrastajista on maattomia hyyryläisiä, vastuuttomia, holtittomia.
Tuire Nygren kirjoittaa väitöskirjassaan: *Suomen hirvikannan säätely – biologiaa ja luonnonvarapolitiikkaa* mm. seuraavaa:
”…Rajaan aiheeni ulkopuolelle hirvestä saatavien taloudellisten hyötyjen ja haittojen vertailun ja hirvien aiheuttamien vahinkomäärienkin kehitystä tarkastelen ainoastaan yhteiskunnallisen sietokyvyn mittarina. Yhteiskunnallisen sietokyvyn ylittymisellä tarkastelen tilanteita, jolloin harjoitettu kannansäätelypolitiikka on osoittautunut vaikutuksiltaan kestämättömäksi vähintäänkin jollakin kestävän kehityksen osa-alueella konkretisoituen esim. toistuvina kriittisinä kannanottoina hirvikolareissa menetetyistä ihmishengistä, paineena pienentää hirvitiheyksiä nopeasti ja selvästi, katkeruutena metsästäjäkunnan yksinoikeudesta päättää poistettavasta hirvimäärästä…”TOISTAN: ”…katkeruutena metsästäjäkunnan YKSINOIKEUDESTA päättää poistettavasta hirvimäärästä…”
Luken Kaamasen porontutkimusaseman tutkimuspäällikkö Mauri Nieminen kirjoitti Lapin Kansassa (09.12.2013): ”…Koivu ei uusiudu…”
Ja se ei uusiudu juuri porolaidunnuksen takia. Lisää: ”…poroaitoihin (arviolta 10000 kilometriä) kuolee lintuja (5 riekkoa/km)…”Täällä etelämpänä on hirvien takia jouduttu uudistamaan miljoona (1000000) hehtaaria kuusenjuurikääviköitä uudelleen tuhoontuomitusti kuuselle (lehtipuukierto hävittäisi kuusenjuurikäävän); lisäksi kuivia kankaita on samasta syystä (holtiton sorkkaeläinlaidunnus) ollut pakko myös uudistaa kuuselle sama miljoona (1000000) hehtaaria (tuotto kokoluokkaa heinäseiväs/joulukuusi), yhteensä neljäntoista (14) vuoden uudistusalat.
Koko maahan on sorkkaeläinlaiduntajien toimesta ja ministeriön ohjauksessa jaettu hirvitalousalueiksi, joissa valtaa käyttävät metsästäjät (sorkkaeläinlaiduntajat). Myös sidosryhmillä, kuten puuntuottajien edustajalla (jonka sorkkaeläinlaiduntajat ovat itse valinneet; pitää olla sopiva: ainakin kolme hirvikoiraa tulee olla ja metsien käyttötarkoituksen on oltava hirvenlihantuotanto) on mahdollisuus sanoa mielipiteensä.
Metsien käyttötarkoitus on hirvenlihantuotanto tässä ja nyt.
Mitä tekee MTK? Jonka jäsenistä enemmistö on nykyisin metsänomistajia.
Metsästäjäliiton kontro on edelleen meidän (MTK:n jäsenten) palkkalistoilla. Pahin metsätuholainen kautta aikojen.
