Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Sudenpelkoisten kannattaa katsoa (jos uskaltavat) seuraava pätkä: ”White wolf – national geographic”, siitä alkaen kohdasta 18.00.
Ensimmäisen kerran noissa luken jutuissa mainittiin JYRSIJÄT.
Zoonoosikeskus:
”Arboviruksen reservuaareina luonnossa toimivat lähinnä pienjyrsijät, joista punkit saavat tartunnan. On arvioitu, että noin 2% pienjyrsijöistä kantaisi virusta.”Tartunnan kannalta on erittäin suuri merkitys sillä, että onko niitä myyriä hehtaarilla jopa 500 (silloin kun ketut tapetaan) tai sitten vaihtoehtoisesti 5 (kun ketut saavat pitää myyräkannan vakaana).
Metsästysoikeus on sidottu maanomistukseen. Tuon myyrämäärän päättää loppupelissä maanomistaja.27.04.2016 kertoi helsingin sanomissa juuri tuosta puutiaisaivokuumeesta (jonka punkit saavat myyristä) THL:n ylilääkäri taneli puumalainen:
”Taudin oireet ovat rajuja. Puutiaisaivokuume on johtanut kuolemiinkin. Keskimäärin joka kolmas vuosi yksi sairastunut on joutunut PYSYVÄSTI hengityskoneeseen.”Tuo tarkoittaa sitä, että keskimäärin joka kahdeksaskymmenes (1/80) puutiaisaivokuumeeseen sairastunut joutuu lopuksi iäkseen hengityskoneeseen. Niitä konehengittäjiä on tällä hetkellä seitsemän (7) yksilöä. Tuo kituminen saattaa pahimmillaan jatkua kymmeniä vuosia (ennenkuin kuolema vapauttaa kärsimyksistä).
Lumikko olisi periaatteessa hyvä, jos myyrät eivät tappaisi niitä. Ja ennenkaikkea: jos niitä edes olisi.
Kuules ottopoika (Antonin poika) mitä uskollinen oppipoikasi puavo hellstetti kirjoittikaan vuonna 2005:
”Nk. peto-saalis-hypoteesin mukaan myyriin erikoistuneet nisäkäspedot (lumikko ja kärppä) ylläpitävät myyrien säännöllisiä, keskenään samanaikaisia monivuotisia kannanvaihteluita, eli populaatiosyklejä. Yleispedot (kettu) vakauttavat myyrien kannanvaihteluita… …Myyräsyklit ovat laajalti kadonneet Lapista… …Koko Suomen kattavassa, lumijälkiin perustuvassa tutkimuksessa totesimme kärppä- ja lumikkokantojen vähentyneen…”Tuossa on kysymys silloisen RKTL:n lumijälki-indekseistä. Muutama vuosi sitten koko lapin laskentalinjoilta ei löytynyt yhtään lumikonjälkeä. Myyrä- ja sopulikanta oli lapissa kolmisenkymmentä vuotta kettujen vakauttama.
Ottopoika: ”…kettu puolestaan on taivasalla hangen päällä…”
Tuotakin asiaa on tutkittu värriön tutkimusaseman (helsingin yliopiston tutkimusasema, jossa olen käynyt muutaman kerran vierailevana tutkijana) toimesta kohta 50-vuotta.
Aseman aiempi johtaja susipulliainen kirjoittaa:
”Metsämyyrä, punamyyrä ja harmaakuvemyyrä muodostavat kolme neljäsosaa näätien myyräsaaliista. Tämä kielii siitä, että näädät ovat talvella saalistaneet pääasiassa havu- ja sekametsissä. Tutkimusalueellamme elelee myös kettuja. Niiden tärkeää ravintoa ovat pelto- ja lapinmyyrät. Näitä ketut kaivavat lumikerroksen sisältä, missä myyrillä on lumitunnelinsa. Näin ketut ja näädät eivät ole myyrienkään osalta suuressa määrin ravintokilpailijoita.”Värriön tutkimusaseman aikasarjat kertovat, että vuodesta 1967 alkaen viikoittain lasketulla tutkimuslinjalla (lumilinja) on ollut lumikottomia talvia seitsemän (7), mutta ei yhtään ketutonta eikä näädätöntä talvea. Ketun jäljet on laskettu 3483 kertaa, näädänjäljet 2375 kertaa ja lumikon jäljet 619 kertaa.
Mopokuski on yhtä ulkona asiasta kuin lumikkohypoteetikko, myyrätuhovastaava henttonen (typerine peesareineen).
Väitös 14.09.2012: Jo saaliksi joutumisen riski tappaa myyräkoiraita (Haapakoski)
”Haapakoski havaitsi, että jo pelkällä saaliiksi jäämisen riskillä, eli koeasetelmassa lumikon hajulla koetarhoissa ilman varsinaista pedon läsnäoloa, oli dramaattisia vaikutuksia myyriin: lumikon haju heikensi myyrien kuntoa ja vähensi erityisesti koiraiden selviytymistä talven yli. Saaliiksi jäämisen riski johti myös pienempiin populaatiokokoihin sekä myöhästytti myyrien lisääntymisen aloitusta jopa kuukaudella.”
Kun 20-40 grammaa painava lumikko (peltomyyrä painaa jopa 80 grammaa) saa aikaan tuollaisen paniikin myyrien keskuudessa, niin mitä saakaan aikaan lähes 200 kertaa lumikkoa painavampi myyriä pääravintonaan käyttävä kettu?
Myyrätuhovastaava professori heikki henttonen kertoi viime syyskuussa omista lumikkokokemuksistaan metsähallituksen pallasjärven toimipaikassa muoniossa: sanoi laittaneensa samaan häkkiin (tutkimustilanne) tunturisopulin (hidas ja kankea) ja lumikon. Tunturisopuli oli tappanut lumikon. Siitä huolimatta väitti järkähtämättä, että lumikoiden saalistus aiheuttaa tunturisopulisyklin. Huolimatta siitä, että se sykli oli poissa kolmekymmentä (30) vuotta, siis kettujen rauta- ja myrkkypyyntikiellosta alkaen, kunnes palasi henttosen johtaman moottorikelkkajahdin (ketut ajetaan kiinni moottorikelkoilla ja ammutaan) ansioista.
Täällä ei mitään laskentoja tarvita: puuntuotantoalueelta (rapia 20 miljoonaa hehtaaria) kaikki hirvet pois. Ja muut sorkkaeläimet (valkohäntäpeura, metsäkauris).
On ällistyttävää miten hämmästyttävän pienen tolkuttoman terroristiryhmän (100000 hirvenmetsästyksenharrastajaa, reilusti alle 2 % väestöstä) annetaan itse säätämiensä lakien ja asetusten varjossa (Suomalaiseen metsästykseen liittyy myös hallinnollinen erikoisuus, jossa vapaaehtoiset metsästäjät muodostavat riistahallinnon perustan) tyrannisoida suurta enemmistöä (yli 98% väestöstä).
Susi ei ole mikään ongelma, mutta myyränsyöjien tappajat (typerääkin typerämmät pienpetojentappoprikaatilaiset) ovat oikea loiskasvusto.
Erikoistehostetun pienpetojentappokampanjan (tulilinjalla myyriä pääravintonaan käyttävät kettu, näätä, minkki, supikoira…) metsäkanalintukantojen elvyttämiseksi aloittamisen (2001) jälkeen on myyrissä elävän puutiaisaivokuumeviruksen (2 prosenttia myyristä kantaa tuota virusta, jonka punkit saavat levitettäväkseen juuri myyristä) loppuelämäkseen hengityskoneeseen saattamia ihmisiä seitsemän (7) henkilöä. Parikymmentä on kuollut.
Kukas onkaan tuon täysin mielettömän ja holtittoman kampanjan (joka jatkuu edelleen entistä kiihdytetympänä) isä ja kätilö samassa hahmossa:
”Henttosen hypoteesi on ollut monissa piireissä varsin suosittu. Esimerkiksi pari vuotta sitten työskennellyt metsäkanalintutyöryhmä nojautui voimakkaasti siihen”, kirjoitti tekstin tuottaja professori harto linden vuonna 2002.Jos pitää valita noiden kahden väliltä (vain toinen on todellisuutta meillä tässä ja nyt), niin valitsen mieluummin kuoleman suden hampaissa kuin pienpetojentappoprikaatilaisten järjestämän mahdollisesti vuosikymmeniä kestävän kitumisen hengityskoneessa.
