Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Luken sivulla ammattimaiset kannanarvioijat antavat seuraavat luvut: kettuja metsästetään nykyisin (metsästettävä kanta puolet kymmenen vuoden takaisesta) 50000-60000. Jäävä kanta saman lähteen mukaan 70000-80000. 1960-luvulla kannasta, joka oli vähintään 300000, keskimäärin tapettiin 20000. Silloin ei ollut näitä amerikan- eikä venäjänkettukoiria, ei myöskään luolakoiria. Vähänkään ketunajotaipumusta omaavat ajokoirat ammuttiin armotta, ajokoiran piti ajaa jänistä, ja vain jänistä.
Ilveksiä taitaa olla luokkaa 2000. Niidenkin ravintoa on tutkittu laajalti: 10% ilveksistä käyttää vähän kettua ravintonaan. Nekin useimmiten kolmijaloiksi ammuttuja. Ilveksellä ei ole osaa eikä arpaa kettukannan laskuun.
Kapia eli syyhyä esiintyy muutamalla prosentilla ketuista. Suurin osa tartunnan saaneista paranee, vielä suurempaan osaan ei syyhy edes tartu.
Suomen metsäkanalintujen hoitosuunnitelma (12.03.2012):
”Pienpetojen metsästämistä on pidetty tärkeänä luonnonhoitokeinona, joskaan sen vaikutuksia metsäkanalintuihin ei ole paljon tutkittu… …Metsästäjien käsityksen mukaan metsäkanalintuihin kohdistuva petopaine on kasvanut myös minkin ja supikoiran runsastumisen ja levittäytymisen takia, mutta tutkimus ei tue tätä käsitystä (Kauhala 2009)… …Pienpetojen pyynti on tehostunut viime vuosikymmeninä. RKTL:n saalistilastojen mukaan Suomessa metsästettiin 1960-luvulla vuosittain keskimäärin 20000 kettua, n. 1000 näätää ja mäyrää, muutamia supikoiria ja pari tuhatta minkkiä…”
Siis 1960-luvulla tapettiin keskimäärin 25000 myyräkannansäätelijää, josta kanalintukanta on RKTL:n mukaan laskenut 75%. Helsingin yliopiston luotettavampi ammattilaisten tekemä talvilintulaskenta taas kertoo, että kanalintuhavaintoja on enää vain 5% 1960-luvun tasosta.
Kun myyriä pääravintonaan käyttäviä pienpetoja tapetaan nyt 20-kertainen määrä verrattuna 1960-lukuun on myös kanalintuhavaintoja vastaavasti kahdeskymmenenosa (1/20) 1960-luvun tasosta.
Toimittaja riikilä kirjoitti (metsälehti 12/2015):
”Borrelioosi on bakteerin aiheuttama. Sitä vastaan ei ole rokotetta, mutta tartunta on onneksi helppo kukistaa antibiooteilla… …Punkkien vaaroja on ylikorostettu…”Tänä vuonna (2016) on tähän päivään (15.03.2016) mennessä ilmoitettu THL:n tartuntatautirekisteriin suomessa 209 borrelioosia, kun 1995 (ennen henttosen hypoteesiin voimakkaasti nojannutta holtitonta pienpetojentappokampanjaa; hypoteesiin, joka on yhtä holtiton kuin on esittäjänsäkin) koko vuonna niitä oli 345.
Lääketieteellinen aikakauskirja duodecim on päivittänyt tekstejään tuosta ylikorostetusta, helposti kukistettavasta ongelmattomuudesta:
”Neurologisista oireista: Joskus ilmaantuu pitkänkin oireettoman kauden jälkeen MS-tautiin sopivia halvaus- ym. oireita, epätyypillisiä halvauksia, epileptisiä kohtauksia, jopa dementia.”Henttosen hypoteesi:
”Heinittyneiden hakkuuaukkojen OLETETAAN lisänneen myyräkantoja, minkä edelleen OLETETAAN johtaneen epänormaalin korkeisiin pienpetokantoihin. Kun myyräkannat romahtavat, on pienpetojen siirryttävä käyttämään enemmän vaihtoehtoissaalista kuten metsäkanalintujen pesiä ja poikasia. Kettu ja näätä LIENEVÄT merkittävimpiä pesien ja poikasten tuhoajia.”Professori harto linteeni henttosen hypoteesista (2003):
”Hypoteesi on uskottava ja elegantti. On kuitenkin rehellisesti todettava, että sitä ei ole tutkimuksellisesti todistettu.”Nyt kuitenkin jotakin on todistettu: Metla hanke 3249:
”Tekopesäkokeiden mukaan maassa pesivien lintujen pesiin kohdistuva predaatiopaine vaihtelee vuosittain. Vaihtoehtoissaalishypoteesin mukaan metsien yleispedot siirtyisivät hyödyntämään linnunpesiä myyräkantojen romahtaessa. Saamamme tulokset eivät kuitenkaan tue tätä OLETTAMUSTA, pesätuhot ovat olleet suurimmillaan hyvinä myyrävuosina.”Professori harto linden riistapäivillä 2001:
”Alkuperäisluonnossamme pedot ja niiden saaliseläimet kehittyivät lajeina yhdessä. Pedot sopeutuivat tiettyihin saaliseläimiin, joiden pyytämisessä niistä tuli mestareita. Saaliseläinten elämän päällimmäisiksi kysymyksiksi nousivat keinot, joilla ne voisivat välttää pedon suuhun joutumisen. Yhteiselon tuloksena on aina löytynyt tasapaino, muutoinhan näitä peto-saalis-pareja ei olisi edes olemassa.”
Suomen metsäkanalintujen hoitosuunnitelma (päivätty 12.03.2012) kertoo sivulla 25: ”Myyrät ovat ketun pääravintoa”. Siinä on tasapainossa oleva peto-saalis-pari (siis silloin, kun kettujen annetaan olla rauhassa).
Edelleen toinen peto-saalis-pari: ”Supikoira on keskikokoisista petonisäkkäistä kaikkiruokaisin, ja sen pääravintoa ovat myyrät.”Lisää tuskaa (samasta hoitosuunnitelmasta): ”Ravintotutkimusten perusteella supikoira ja minkki eivät ole merkittäviä metsäkanalintujen munien, poikasten ja aikuisten saalistajia.”
Sitten sokerina pohjalla, eli mitä tämä hoitosuunnitelma esittääkään: ”Pienten ja keskisuurten petonisäkkäiden pyyntiä jatketaan ja se kohdistetaan etenkin kettuun, supikoiraan ja minkkiin. Pienpetojen syntyvyyttä pyritään vähentämään tehostamalla kevätpyyntiä. Pyyntiaktiivisuutta pidetään yllä järjestämällä metsästysseurojen tai riistanhoitoyhdistysten yhteisiä pienpetojen pyyntikampanjoita ja suosittelemalla seuroja palkitsemaan pyyntiä harrastavia jäseniään nykyistä enemmän.”
Todellakin kettu ja näätä vaikuttavat jahdatessaan pääravintoaan myyriä:
”Pikkujyrsijöistä tiedetään, että ne vähentävät liikkumistaan ja jopa runsaiden ravintolaikkujen käyttöä, jos petouhka on niissä suuri (Kotler & Blaustein 1995. Korpimäki ym. 1996, Jacob & brown 2000).”
Näin kanalinnuille jää myyrä- ja petovapaita alueita juuri erityisesti kettujen ja näätien ansiosta.
Samainen harto linteeni (professori) kirjoittaa:
”Maa- ja metsätalousministeriön asettama metsäkanalintutyöryhmä piti petoja eräinä ykköehdokkaina syntipukeiksi huonoihin lintukantoihin. Myös toinen syntipukki, METSÄTALOUS, tuntuu lisäävän petokantoja. Työryhmän ehdotus kampanjasta sai tuulta purjeisiin, ja kampanja alkoi vuoden 2001 alusta.”Mutta kuka on tuon nerokkaan kampanjan takana (edelleen samaista linteeniä): ”Henttosen hypoteesi on ollut monissa piireissä varsin suosittu. Esimerkiksi pari vuotta sitten työskennellyt metsäkanalintutyöryhmä nojautui voimakkaasti siihen.”
Laitoin myyrätuhovastaava henttosen seinää vasten syyskuussa 2015 tuosta asiasta (metsähallituksen pallasjärven toimipaikassa, jossa henttonen oli myyränpyynnissä), jolloin professori paljasti, että silloinen maa- ja metsätalousministeri hemilä oli kieltänyt ehdottomasti syyllistämästä metsästäjiä.
Henttosen mukaan ministeri käski käytännössä valehdella (seuraukset ovat kaikkien nähtävissä: kaikkien aikojen myyrätuhot ja kanalintukannat alempana kuin koskaan).Se valhe näkyy sitten tässä: ”Metsäkanalintujen kannalta merkittävimmät petonisäkkäät ovat yleispetoja, joille MYYRÄT OVAT PÄÄRAVINTOA. Niistä näätä ja varsinkin kettu vaikuttavat eniten metsäkanalintujen lisääntymismenestykseen.”
Metsästysoikeus on 100 prosenttisesti maanomistajalla. Maanomistaja sallii mitä sallii (ei ole velvollisuutta luovuttaa kenellekään muulle metsästysoikeutta), mutta jos sallii myyränsyöjien tappamisen, niin hoitoonohjaus on kyllä paikallaan.
Voi vuokrata vaikka vain oravanmetsästysoikeuden. Tai olla vuokraamatta sitäkään.Sen olen huomannut, että kun pankkikorko on korkea on taas metsän hinta sopiva. Ja päinvastoin. Mutta minä joko ostan käteisellä tai perin. Eli en maksa korkoa. Sitä maksetaan minulle. Toisaalta kun myyn puuta, teen aina täyden (15%) menovarauksen metsänhoitomenojen kattamiseksi. Aina se on riittänyt, itseasiassa aina sitä on yli jäänyt. Eli olen joutunut tulouttamaan myöhemmin.
