Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Kurki: …kun myyräkanta romahtaa…
Vaan kun se romahtaa ainoastaan silloin, kun säätelyjärjestelmää mennään manipuloimaan. Tästä on hyvänä esimerkkinä, kun myyräsykli hävisi lapista kolmeksikymmeksi (30) vuodeksi kun kettujen rauta- ja myrkkypyynti siellä kiellettiin. Mutta palasi entistä rajumpana, kun aloitettiin henttosen johtama ja ideoima moottorikelkkajahti. Viime syksynä tapasin yhden niistä jahtaajista, joka kertoi tappaneensa kyseisellä keinolla yhtenä talvena yli sata (100) kettua.
Tapasin myös suomen kaikkien aikojen menestyneimmän ketunpyytäjän (urallaan yli 1000 kettua), joka sanoi, että ”kun ottava pyynti puuttuu, niin kettukanta on vakaa, samoin myyräkanta”.
Kyllä pienpetojentappoprikaatilaisilla on tosi kova pää. Ja vanhan väärän poisoppiminen tuottaa suunnatonta tuskaa.
Puutiaisaivokuumeen (jonka siperialaisessa versiossa kuolleisuus on meillä ollut 20%), borrelioosin, myyräkuumeen ja jänisruton PÄÄRESERVUAARI ovat MYYRÄT. Ja muutaman kymmenen muun vitsauksen.
Käytännössä näiden kaikki tartunnat ovat lähtöisin alunperin myyristä, vaikka kulkevat välillisesti lintujenkin mukana.Kuten yleensäkin, niin taas ovat puurot ja vellit sekaisin! Alalla on sellaisia sähläreitä (ihan huipulla, johtavissa viroissa), että oksat pois.
Borrelia on MYYRISSÄ elävä bakteeri. Samoin puutiaisaivokuumevirus (myös myyräkuumevirus). Ja puutiaiset saavat nuo terveiset juuri MYYRISTÄ levitettäväkseen.
Kuinka ollakaan, kun kettukanta on puupääprofessoreiden johdolla saatu puolitettua (metsäkanalintukantojen elvyttämiseksi, joka elvytys ei onnistunut tuolla keinolla, metsäkanalintukannat ovat alempana kuin koskaan), niin borrelioosi on lisääntynyt viisinkertaiseksi. Viime vuonna tuli uusi ennätys sekä borrelia- että puutiaisaivokuumetapauksissa.
Minulla lähtee ensiharvennukseen kuvio, joka päätehakattiin 1982 ja jonka puusto on muodostunut kituvasta, pienestä alikasvoksesta. Kuusta, mäntyä ja koivua suhteessa 70 – 20 – 10.
Eilisen mittauksen mukaan 261 kiintoa hehtaarilla, runkoluku 1180 (keskikoko rapia 220 litraa). Ei haittaavaa alikasvustoa. Suht tasainen rinnemaa.
Kysymys: montako kuutiota metsuri mopokuski hakkaa tuollaiselta ensiharvennukselta tunnissa?
Tosiasia on että lähes karvaton trooppinen päiväeläin (joka on täällä pohjoisessa ylivoimaisesti pahin vieraslaji, jonka ekologinen lokero sijaitsee päiväntasaajan tuntumassa palmun alla, josta se on täysin käsittämättömästä syystä tunkeutunut sille vihamieliseen ympäristöön jonne se ei sopeudu) on tuhonnut kaksi (2) kolmasosaa metsistä. Jäljellä olevat metsät eivät riitä sitomaan trooppisen päiväeläimen fossiilisista polttoaineistaan vapauttamaa hiiltä. Tästä johtuu ilmastonmuutos.
Susi on ollut kymmeniätuhansia vuosia pohjoisen pallonpuoliskon ravintoketjun huipulla säätäen ravintoverkossa alapuolellaan olevien kasvinsyöjien (tällä hetkellä tärkein säädettävä olisi hirvi) määrän. Joka säätö piti metsäpinta-alan ja koko ekosysteemin vakaana (siis hitaasti ja hallitusti muuttuvana).
Värriössä on ollut isoja metsoparvia siitä lähtien, kun metsästys lopetettiin. Metsoja on paljon enemmän kuin 1960-luvulla, jolloin siellä aloitettiin kanalintuaikasarjat. Kettukanta on myös moninkertaistunut.
Tiedot sekä kanalintu- että kettuaikasarjoihin kerätään viikoittain talvisin. Ei siis mikään kerran vuodessa suoritettava riistakolmiolaskenta.Pienpetojentappoalueilla metsokanta on kahdeskymmenesosa 1960-luvun tasosta. Kanalintukannan menestyminen ja nousu on täysin riippuvainen siitä, että myyränsyöjät (kettu, näätä, minkki, supikoira…) jätetään rauhaan.
Kun ottaa huomioon värriön päivän lyhyyden, niin 17.01.2016 aseman hoitajan näkemät 44 metsoa on kyllä aika iso määrä. Asian tekee vielä ihmeellisemmäksi se, että siellä ei ole metsästetty mitään vuoden 1994 jälkeen. Kettuja pyörii tutkimusaseman pihassakin. Ja pienriista voi paksusti.
Susien reviirihän on normioloissa luokkaa vähintään 100000 hehtaaria, jolla vaeltaa edelleen susien normittama 50 hirveä. Tämä suhde on kehittynyt kymmenientuhansien vuosien kuluessa. Ei ole eikä tule pienintäkään pelkoa siitä, että sudet söisivät hirvikannan kuralle. Mutta holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen ne lopettavat. Ei niitä hirviä harrastetappamiseen enää sitten riitä.
