Käyttäjän derHorst kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 265)
  • derHorst

    PerassicPark kuvasi aika hyvin metsärahastoihin liittyvän likviditeettiongelman (sama tietysti asuntorahastoissa yms. erikoisrahastoissa). Rahoja ei saa ulos ennen kuin omaisuutta on saatu lihoiksi. Ja siihen voi häiriötilanteessa pitkään eikä realisointihinnasta ole juurikaan tietoa.

    Jos ajatellaan metsän keskimääräisen tuoton olevan 3-4 %, niin hallinnointipalkkiota voisi mainostaa myös lauseella: ’Viemme vain 50 prosenttia tuotosta vuosittain’ (+merkintäpalkkio+lunastuspalkkio) Menisikö kaupaksi? Mutta sitähän tuo 1-2 prosenttia hallinnointipalkkiota pitkälti tarkoittaa. Nollakoroilla tuottoa voi vivuttaa, mutta normaalikoroilla ei, korkea korkotaso vie korkoina enemmän kuin metsä kasvaa tuottoa.

    Metsään sijoittaminen on sen verran matalan tuottotason puuhaa, että siinä on syytä pitää kulut matalana ja ylimääräiset tahot poissa tuottoa jakamasta.

    derHorst

    Ja edelliseen, kun korko nousee, niin voi olla aika hiljaista lisäsijoittajien suhteen. Sitten täytyy realisoida omaisuutta tavalla tai toisella. Helppo tapa on ylihakkuut (kaikki mitä lähtee, kun metsälakikaan ei enää kiellä) tai sitten pohijien myynti (ei taida saada maksettua hintaa takaisin). Mutta edelleen rahastoyhtiö tienaa!

    derHorst

    Rahastoyhtiön bisnes on myydä rahastoja. Jos se on metsään sijoittava rahasto ja sillä on säännöt esim. max. käteisen rahan määrästä, niin sittenhän sen täytyy ostaa lisää metsää. Hinnasta riippumatta. Aina täytyy muistaa, että eri taho omistaa metsät ja eri taho hallinnoi rahastoa. Hallinnoivalla ei ole varsinaisesti riskiä, vaan tuotto juoksee aina. Rahasto-osuuksien omistajat maksavat. Homma vähän sama kuin vanhassa Kummeli-sketsissä: ’Artisti maksaa*

    derHorst

    Suurin syy huonolle / hiipuvalle metsänhoidolle on heikko kannattavuus. Jos muut sijoituskohteet tuottavat paremmin, niin pääoma ja mielenkiinto kohdistuu niihin. Tätä toki tukee kaupungistuminen ja ihmisten vieraantuminen maaseudusta.

    derHorst

    Jättämällä uudistuksen tekemättä tai luottamalla luontaiseen uudistukseen ja myymällä pohjat pois, voi joku tehdä itse asiassa taloudellisesta näkökulmasta ihan järkevän peliliikkeen. Jos näkemys on se, että istutusinvestointi ei tuota halutulla korkokannalla, ja samaan aikaan laskutaidottomat ovat valmiita maksamaan taimikoista / uuditusalasta paljon, niin järkeväähän tuo on. Sitten investointi tuottavampiin kohteisiin.

    derHorst

    Eiköhän sitä ole nyt puun huippuhinnat nähty tässä nousupiikissä. Vähän sama kuin bensan mittarihinnassa: öljyn hinnan nousu siirtyy hintoihin heti, mutta laskussa myydään ensin vanhoja varastoja.

    Surkea on puuntuottajan asema. Teollisuus tulee lobbaamaan rajusti mahdollisia kilpailijoita (uusia sellutehtaita) vastaan mm. ilmastokysymyksellä. Aina syyt tarpeen mukaan.

    Tässä kuitupuun hinnassa ei taida auttaa kuin vienti isossa mittakaavassa. Ehkä joskus päästään balttien kanssa ruotsalaisten ja keskieurooppalaisten reserviksi ja saadaan aina hetkellisesti hyvää hintaa.

    derHorst

    Otsikosta taas vähän harhauduttu, mutta kommentoidaan sitten mistä keskustellaan. Jos ajatellaan puukaupan mittauksen tarkkuutta, niin vähän hölmöä firmoilta olisi sitä isossa mittakaavassa vedättää. Pyöristys mittauslain mahdollistamissa rajoissa firman suuntaan on toki jopa todennäköistä. Mittauksessa ja mittaustiedon käsittelyssä on kuitenkin niin monta osapuolta, että joku vuotaisi suuremmat huijaukset. Toisaalta kuitupuussa ei mitään tarvetta vedättää määrällä, koska hinnasta voidaan aina sopia ainoastaan kolmen osapuolen kesken. Kiinni jäämisestäkään ei varsinaisesti ole haittaa, kun sanktiota ei oikeudenkaan päätöksellä tuommoisesta tule, ja puukauppa käy entiseen tapaan.

    Toinen on tuo laserkeilaus. Varmasti näemme vuosikymmenen sisään sen, että metsän puut ’nähdään’ digitaalisesti jo ennen hakkuuta. Mitä itse kukin tuolla tiedolla sitten haluaakaan tehdä. Mutta kyllä se puukauppatarjousten vertailussa varsin hyvä työkalu olisi, ainakin jos firmakohtainen katkontamatriisi olisi tiedossa.

    Kolmas otsikon mukainen juttu on tuo metsälehden uutisissakin ollut juttu, jossa UPM oli nostanut metsiensä kasvuennustetta. Siinä oli ohimennen mainittu, että yhtiön näkemys on se, että puun reaalihinta jatkaa laskuaan (tosin vähän aiempaa hitaammin). Aika vahvaa näkemystä yhdeltä puukaupan suurimmista osapuolista. Veikkaan että pari muutakin kuitupuun ostajaa yhtyy näkemykseen. Kai se on niin, että ei se puun hinta nouse millään pysyvästi.

    derHorst

    Tarkistelkaa rahaston kulut ja verratkaa metsän keskimääräiseen tuottoon. Johtopäätöksen ei pitäisi olla vaikea.

    derHorst

    Kovasti näyttää keskusteluketju menneen epäilyksi vallitsevista puukauppatavoista. Niille on varmasti paikkansa, mutta oma keskusteluketju olisi hyvä avata siihen. Kovin paljon itse aiheeseen ei ole uutta viennin lisäksi löytynyt.

    Nyt olisi kiinalaisilla tuhannen taalan paikka vetäistä pystyyn ’metsänomistajien osuuskunta’ tai osakeyhtiö, rahoittaa 51 prosenttia firmasta ja alkaa pohjoissuomalaiseksi / kainuulaiseksi sellutehtailijaksi. Lupaisivat omistajille takuuhinnan kuidulle, niin kauppa kävisi ilman suurempia ponnisteluja. Ja tuon hinnan eron vallitsevaan ei tarvitsisi kovin iso olla, +10-20 % ja kauppa kävisi.

    Se saattaisi olla tilanne, jossa kolme suurta rosvoa alkaisivat puolustaa puumarkkinaa jonkinlaisella hinnannousulla.

    derHorst

    Kyllä lakisääteisistä velvoitteista täytyy huolehtia, mutta eläkemaksu kuuluisi vain työn osalta tässä. Mitä tekemistä hehtaareilla on? Jos omistat kasvatusmetsää, niin eipä tuolla taida töitä kauheasti olla. Taimikot erikseen. Iso periaatteellinen kysymys.

    Jos laki ollut voimassa vuosituhannen alusta, niin miksi isompien ikäluokkien maksujen kanssa vitkuteltiin? Kassavajetta paikataan pienillä ikäluokilla. Kyllä tällä tulee olemaan iso merkitys kaupunkilaisten metsänomistushalukkuuteen.

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 265)