Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Joko alat uskoa, ettei karkotus ole toimiva menetelmä? Seuraavana yönä ne palaa takaisin, ylimääräisen lenkin takia entistäkin nälkäisempänä.
Kiinnostavaa, miten kehitys kehittyy. Jokunen vuosi sitten enintään 10 cm kuusten energiahakkuut ilman kantokäsittelyä oli ok. Sitten raivauksissa puhuttiin 5 cm suosituksesta. Nyt Totta ja tarua metsänhoidosta-artikkelissa neuvotaan raivaamaan kuuset pakkaskelillä.
Järki voittaa metsänhoidon ohjeistuksessa. Mikä on estänyt asiantuntijoita tähän saakka, kun maallikko peruskoulupohjalta on päätynyt samaan jo kauan sitten.
Täällä ei noin huomaavaista auraajaa ole, mutta pianhan vähälumisessa etelässä henkilöauton mentävän aukon liittymään lapioi.
En minäkään kärryllä kuormia silloin aja, kun etenemiskyky on kovilla. Polttopuut ehtii ajaa keväälläkin ja raivuri minullakin kulkee auton sisällä.
Matti puolestaan toppuuttelee koivusekoitusta kuusikossa.
Ihan hyvä huomio, että kuivan kuusikon kuivuutta on turha pahentaa. Pitäisikö kuitenkin tarkastella toista näkökulmaa eli onko kuusi oikea puulaji kuivalle kasvupaikalle, jossa maaperä ei sido kosteutta tai maaperästä ei kapillaarisuus tuo kosteutta pintajuuristoisille puille.
Sitäkin on tullut mietittyä, miten koivu hieman kuusta ylemmässä jaksossa vaikuttaa. Suojaako varjostus kuusta pahimmilta paahteilta.
Kiinnostava yksityiskohta löytyy myös vanhasta kirjallisuudesta. Aukko piti viljellä nopeasti, ettei paljas maaperä ehdi laihtua. En tiedä, mitä tuolla tarkoitetaan, enkä ole muistanut asiasta Metsälehden asiantuntijoille kysymystä laittaa. Mutta laihtuuko maaperä, jos varttunutta puustoa harventaa veden kulutusta pienentäen, vai säilyykö se tuoreempana hellekesiä ajatellen.
Metsälehdessä 22 Luke toppuuttelee huolta mänyistä, vaikka etelänversosurma ja okakaarnakuoriainen näyttää yleistyvän etelässä. ”Eihän tämä mikään iso ilmiö vielä ole”.
Ei niin, mutta muutos on nopea. Miten Luke ohjeistaa, kun ilmiöstä kasvaa iso? Kuusta tilalle?
Hyvä artikkeli Metsälehdessä 22 sivulla 32 metsäkauriista.
Kauriiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta suuruusluokka on sama kuin peuroilla ja hirvillä eli +/-100 000. Täällä peuroja näkyy todella paljon, eikä kanta tunnu putoavan ahkerasta metsästyksestä huolimatta ainakaan nopeasti. Kauriit eivät joitain poikkeuksia lukuun ottamatta muodosta tihentymiä kuten peurat. Siksi tuollainen määrä kauriita mahtuu Suomeen. Kiinnostavaa ei olekaan kannan koko, vaan tiheys.
Jutussa arvellaan kauriskannan kasvun tulevan yhteiskunnalle yllätyksenä. Ei se yllätyksenä tule, mutta nyt punnitaan hirvien ja peurojen lupien vapauttamispuheet. Kuka pitää kauriskannat kurissa.
Toisaalta mikä on sopiva tiheys. Jos merkitystä luontoon voi peilata eläimen painon mukaan (=ravinnon tarve?), kauriden määrä voi tihentymien ulkopuolella kasvaa reippaasti, kunhan hirvikanta ei nouse ja alueesta riippuen peurojen määrä saadaan hallintaan. Täällä se tarkoittaa kannan puolittamista.
Jees: ”Minä taas olen viimeisen raivaustyökeikkani tehnyt etuveto-pösölläni koska neliveto on aivan hoineeton liukkaan teräsjään päällä.”
Mitä Corolla edessä, sitä Jees perässä.
Kuuluuko vuoden -24 takinkääntöihin peräkärry?
Vain moderaattori viettää taatusti ansaittua lepohetkeä. Tyydyin jo eilen klikkaamaan asiattoman viestin ilmoitusta. Petkelekselle vastaaminen olisi ollut turhaa. Hyvän aasinsillan siitä saisi aamulla toiseen viestiketjuun laittamaani kommenttiin.
Ehkä tuo kuvastaa nykyaikaa ja sen suhdetta kulutukseen. Lapsuudessani 10 kilon luullinen kinkku oli suuri.
Luin uutisia. Mtv:n klikkiotsikko kertoo, miten ihmiset suuttuivat huomatessaan kassalla jouluaattona, että suklaasta täyteen lastattujen ostoskärryjen sisältö ei ollutkaan alennuksessa. Annelilta siis ihan hyvä nosto edellisellä sivulla.
Ylen ympäristöuutinen taas kertoo, miten ympäristöministeri Mykkänen hyväksytti Rovaniemen vierailunsa jälkeen valtioneuvostolla asetusmuutoksen, jolla Kemijoki Oy voi hakea 60 miljoonan euron tuen vesivoimahankkeelle. Yhtiö jättikin vierailun jälkeen tukihakemuksen, vaikkei vielä tuolloin tukea vesivoimahankkeille myönnetty. Jenni Pitko hieman yrittää pullikoida vastaan, mutta taitaa olla turhaa. Tuskin on kuitenkaan rahasta huolissaan. Mutta näin me täällä velkaantuvassa Suomessa eletään. Piilokameramies Kettusen lausahdusta soveltaen totean, että onneksi ei olla ydinasevaltio.
Jos tuo olisi laajemmassa mitakaavassa tilanne, sehän vähentäisi luontoväen tarvetta valittaa puupelloista. Oletko havainnut tällaista?