Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Aikaan liittyvien ongelmien nostaminen esiin tässä yhteydessä ei mielestäni ole olennaista. Samat asiat tulee ennustettavaksi aivan samalla tavalla, käyttää sitten summa-arvoa, tuottoarvoa tai kauppahintamenetelmää. Jokaisessa joutuu samalla tavalla miettimään, liittyykö ajan pituuteen jotain sellaisia riskejä, joita ei ole valmis ottamaan tai miten ne haluaa hinnoitella.
Inflaatiota ei laskennassa käytetä, koska kyse on reaalikorosta ja tämän päivän hintojen diskonttauksesta.
Samaa mieltä Suorittavan ja Puunhalaajan kanssa kalastustavoista ja siihen liittyvistä piirteistä. Jos uistellaan, parasta se on nimenomaan on soutaen. Isolla veneellä suurpiirteisiä linjoja usealla uistimella selkävesillä vetäminen ei kiinnosta sitten yhtään. Jo ajatuksenakin pienimuotoinen pyynti massiivisella kalustolla tökkii. Heittelykin on mukavaa ja jopa tehokkaampaa kuin vetäminen, mutta sekin edellyttää pientä ja helposti käsiteltävää venettä. Vaikka moottorilla siirtymät ajelisi, vene pitää olla edes jollain tavalla soudettavissa. Se taas rajaa moottorikoon selvästi alle rekisteröintivaatimuksen.
Vesillä maisemaa katsoen tiedän olevani ajatusteni kanssa vähemmistössä, mutta se ei minua haittaa. Jos aikaa ja rahaa olisi, ostaisin todennäköisesti itselleni Veto5-veneen. Se kulkisi kivasti mukana aina sen mukaan, millä vesillä haluaisi liikkua. Lisäksi runko on hiukan solakampi kuin Terhissä tai Päijänissä ja on alusta asti suunniteltu tiettyyn tarkoitukseen toisin kuin nuo sinänsä erinomaiset bulkkiveneet. Onpa käynyt jopa mielessä parin päivän kesälomaretki soutuveneellä telttamajoituksessa. Voisi kyllä olla tylsää matkustajille eli ei taida ihan heti tuo ajatus toteutua.
”Ostopuolella ollessa on se niin väärin , jos vielä odotusarvoista joutuis maksamaan.”
Ihan sama miten hintalapun itsellesi selität. Realismia metsätilamarkkinoilla kuitenkin on se, että summa-arvomenetelmällä laskettaessa odotusarvot joutuu hinnoittelemaan, muuten ei ole mitään mahdollisuuksia voittaa tarjouskilpailua.
”Kyllä minulla niin hyvä perhetiimi pyörii että synttärilahjan kuuluu kuulua ja näkyä.”
Pitäisköhän ostaa itselle synttärilahjaksi polttomoottorikäyttöinen auto ja tulla sillä ajelemaan Harjavallan kaduille? Ikkuna auki ja radio täysille, ettei mikään jää sattuman varaan. Elokuvarenkaat vielä alle.
Oikeutusta tekojen ja puheiden ristiriidalle voi hakea monella tavalla. Muistatte kai tehdä lahjaveroilmoituksen, ettei verottaja tee sitä teidän puolestanne?
https://www.terhi.fi/mallisto/soutuveneet/terhi-saiman-solar
Jossain aloitteessa jo ehdotettiin metsitettäväksi kelpaavien joutomaiden kartoittamista. Kun tavoitteena ei välttämättä ole luoda lisää talousmetsiä, eiköhän Suomesta 5000-10 000 ha metsitettäväksi löydy, johon 10 miljoonaa tainta saadaan istutettua. Huonosti hoidetut talousmetsät siihen päälle.
Ainoa ongelma tuossa on se, että kun yleensä puhutaan jostain työ/rahamäärästä per vuosi, tuollaisia metsitysaloja ei tietenkään vuosittain löydy. Toinen ongelma on se, ettei asialla ole mitään merkitystä ilmaston kannalta. Mutta saahan sillä maisemaa muutettua, useimmissa tapauksissa ehkä jopa parannettua. Samalla paranee luontoarvot, eroosio vähenee yms. asiat kehittyy oikeaan suuntaan, joten mikäs siinä. Saapahan joku taas sanoa, että jotain on tehty ja saadaan nuorille lisää kesätyöpaikkoja sekä alan tuntemusta. Ongelmatonta tuollainen metsitys ei kyllä ole, usein ollaan yksityisten mailla ja monesti kyse on heinittyneistä aloista, joissa harmaaleppä taitaa olla ainoa puulaji, jolla on käytännössä edellytykset selviytyä. Toki myös kuusi, mutta vain erittäin ahkeran heinäämisen avulla.
En ymmärrä Jees, miten kommenttisi liittyi minun kommenttiini.
Sitäkään en ymmärrä, miten 30 l/h kuluttava pössyttelyvene istuu puheisiisi päästöistä. Tai sitä, miten saat trailerin liikkeelle. Metsätalouden kalustolla ilmeisesti. Sitäkään en ymmärrä, miten tuntemus syntyy näkemättä ostokohdetta. Tai tuntemus kyllä joo, mutta sen yhteys todellisuuteen voi olla aika etäinen.
Juuhis: ”luonnossa kuljen paljon harrastusten lomassa ja monta kertaa järkyttynyt kun hienot luonnontilassa olevat metsät on tuhottu.”
Nuo hienot metsät, joita hakataan, eivät suinkaan ole luonnontilassa, vaan talouskäytössä olevia metsiä. Ne ovat kehittyneet hakkuuta edeltävään tilaan hoidon myötä. Mikään uusi asia ei ole se, että hyvin hoidetut varttuneet metsät ovat virkistysarvoiltaankin hyviä. Toki hakkuun jälkeen muutaman vuoden ajaksi virkistysarvot heikkenee, kunnes risut lahoaa ja painuu maahan. Avohakkuu sitten tuhoaa virkistysarvot vähän pidemmäksi ajaksi.
En pysty todistamaan ison ja pienen koneen eroja, mutta isossa telan pintapaine voi olla pienempi kuin pienessä koneessa. Lisäksi ajokoneessa isolla tulee vähemmän ajokertoja kuin pienellä ja se vähentää jälkiä. Yleensä jäljet kuitenkin kasvaa umpeen muutamassa vuodessa, joten se ei ole ongelma. Joskus kun ajetaan pehmeällä alustalla, voi uria tulla ja se on epäonnistuminen, noita voi myös pienellä koneella tapahtua. Mutta jos toiminnan tehokkuutta pitää pienillä koneilla vähentää, paljonko juuhis on valmis hyväksymään siitä lisäkustannuksia, jotka nostavat lopputuotteen hintaa, vähentää kotimaisen tuotannon kilpailukykyä ja siirtää tuotantuoa ulkomaille?
Metsässä pitkän ajan epävarmuus ei ole syy olla käyttämättä tuottoarvolaskentaa. Se joko osuu kohdilleen tai sitten todennäköisesti ei. Se on kuitenkin tapa, jolla raha löytää kohteensa. Jos mennään sokkona, ei ole mitään tuntumaa siihen, onko hintataso järkevä vai ei. Voidaan maksaa huikeasti ylihintaa, jos itselle vieraat laskentaperusteet ei tämän hetken olettamusten voi edes teoriassa toteutua. Sellainen taloudellinen toiminta ei ole mistään kotoisin. Tälläkin palstalla moni sanoo, ettei korolla ole merkitystä metsätaloudessa. Silti korko on se muuttuja, mikä eniten tilan arvoon vaikuttaa.
