Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
En jaksa innostua Jaguarista, vaikka tavaratila korimalliin nähden näyttää yllättävän isolta. Valmistajien ilmoittamista litroista ei kuitenkaan paljon voi päätellä, kun tilan mittauksessa on erilaisia tapoja.
Yhdestä Jaguarista olen kauppaa tehnyt ja vaikka sen liikkeestä kohtalaisella hinnalla saikin, siitä riemu vasta alkaakin. Osviittaa voi saada siitä, kun perusmallin pölykapselit talvirenkaisiin olisi maksanut enemmän kuin tarvikkeena laadukkaat alumiinivanteet. Ihan kiva auto ajaa ja V6 kävi hienosti, mutta en minä omia rahojani sellaiseen olisi valmis laittamaan. Mitään lisäarvoa Jaguar ei elämääni toisi. Päinvastoin, sellaista huomiota korkeintaan se herättäisi, jota en kaipaa. Ja varsinkaan tämän viestiketjun aiheeseen liityen millään tavalla tuollainen ei metsätaloutta tehostaisi eli 30 000 €uron Golfiin verrattuna pitäisi aikamoinen määrä työtä tehdä, jotta auton hintaero olisi maksettu.
6 m3, kirjasto on ihan hyvä vaihtoehto sinulle. Itse olen ollut kestotilaaja vuodesta -85. Rengasvalinnasta ei tarvitse tehdä vaikeata, kunhan vain ottaa tarjolla olevan hyödyn irti, eikä venkoile vastaan. Nytkin on tiedossa ainakin kitkarenkaan ominaisuudet vesikelissä ja kesäkäytössä muutenkin, joten sitä varten ei jokaista uutta testiä tarvitse lukea. On hiusten halkomista katsoa, onko Michelin tänä vuonna parempi kuin Continental. Rengastyyppien väliset erot on silti syytä tiedostaa. Siihen tutkijalautakuntakin ottaa kantaa.
TM ei tietääkseni ole testannut vessapaperia, mutta Kuningaskuluttajassa tuollainen testi joskus oli. Tarkkaan en sen tuloksia muista, mutta halvin, ohuinta paperia sisältävä rulla ei siinäkään ollut edullisin.
6 m3: ”Kitkarengas asiassa voit palata asiaan kun olet ajellut moisilla kesät talvet muutaman vuoden. Saat renkaitten käyttäytymisestä omakohtaisia kokemuksia. Ei tarvitse tyytyä TM:n julkaisuihin.”
En todellakaan aio hankkia tuollaista kokemusta, kun typerämpää tapaa tuollaisen rengastietouden lisäämiseen ei taida olla. Se tiedetään Vianorillakin. Yhden kesän olen ajanut talvirenkailla, josta nypin nastat pois. Vaikka vertailukelpoisissa olosuhteissa en niitä kesärenkaisiin päässytkään vertaamaan, enkä suorittanut vakioiduissa olosuhteissa radalla jarrutus- ja väistökokeita, joiden tulokset mitataan mitalla, kellolla ja tutkalla kuten testeissä tehdään, ero oli silti otsanahallakin havaittavissa. Siksi se oli viimeinen kerta, sen verran omakohtaista kokemusta, jota myös TM:n testit linjakkaasti tukevat, sain.
Lehden irtonumero maksaa noin kympin ja se on omiin sek.. tarkoitan kokeiluihin verrattuna todella halpa hinta kyseisestä tiedosta. Toki jos jo ennen testin lukemista on sitä mieltä, että omista ajoista saa luotettavampaa tietoa renkaan ominaisuuksista, silloin lehden ostoon käyteyt rahat menee hukkaan. Tällöin kuitenkin kannattaa tehdä tutustumismatka oman pääkopan sisälle ja selvittää, millä mekanismeilla sinne uutta tietoa mahtuu ja onko välissä suodatin, joka estää oman käsityksen vastaisen tiedon pääsyn sisään eli onko rakastunut omiin mielipiteisiin pikkuisen turhan syvästi.
Ei olekaan oleellista, onko kasvu 200, 176,4 miljoonaa m3 tai jokin muu luku. Kun katsotaan vuotuisen kasvun kehitystä, vauhti on ollut hyvä. Mitään syytä ei ole epäillä, että jokin biologinen raja olisi tullut tai edes tulossa vastaan ja jos vuoden -70 metsäammattilaisten olisi pitänyt ennustaa kasvua 50 vuoden kuluttua, 110 olisi ollut yhtä utopiaa kuin 200 nyt. Toki kehitys tästä eteenpäinkin ottaa aikaa. Mitään hyppäystä kasvussa ei ole mahdollista saavuttaa. Eli koska homma ottaa aikaa, yhtään ei ole syytä viivytellä edellytysten parantamisessa. Minun veikkaukseni mukaan 50 vuoden kuluttua puun käyttömahdollisuudet on ihan eri tasolla kuin tällä hetkellä ja jos kasvua ei reilusti aleta parantaa jo nyt, 50 vuoden kuluttua emme pysty vastaamaan tarpeeseen varsinkaan, jos/kun puun käytön määrä alkaa kasvaa jo nyt. Luontokin kun tarvitsee omansa, tälläkään hetkellä suojeltujen alueiden määrä ei ole riittävä. Kun lisäksi maankäyttömuotojen muutos (rakentaminen) vähentää metsäpinta-alaa, eikä maan kohoaminenkaan enää pinta-alaa lisää, tulevaisuudessa puut pitää hakata yhä pienemmältä pinta-alalta. Se korostaa tarvetta parantaa puun kasvua. Siksi tavoitteet pitää olla luvuissa, mitkä kuulostaa monien korvissa utopialta. Tarve kuitenkin on siinä suuruusluokassa, jos elämää tällä planeetalla aiotaan jatkaa.
Minustakaan yksittäisten puolueiden suosiota ei näiden vaalien perusteella voi päätellä. Kepun äänestäjät ei ole siirtyneet kokoomukseen, eikä kepun suosio ole 5% suuruusluokkaa. Nyt vain sattui kahden henkilön persoonat antamaan tällaisen tuloksen. Lisäksi kunta- ja eduskuntavaaleissa käsitellään asioita hiukan eri tavoin kuin presidentin vaalissa. Jossitella voi myös sillä, mikä olisi tulos ollut, jos äänestyksessä olisi pitänyt laitta ehdokkaat paremmuusjärjestykseen yhden äänen antamisen sijaan. Vanhanen olisi taatusti noussut nykyistä korkeammalle, todennäköisesti samoin porukan fiksuimpaan päähän kuuluva eli Nils. Nykyinen tulos on täysin epäoikeudenmukainen näiden kannalta.
Haaviston, Paten yms. ehdokkaiden äänestäjät ovat taas ihan eri porukkaa kuin noiden äänestäjät.
Nopeusrajoitusten nostaminen on melko turha haave. Muuttuvia pidetään patenttilääkkeenä siihen, mutta käytännössä suurin osa ajasta ne on alennettuna. Aikanaan tehtiin tutkimus siitä, miten muuttuvien rajoitusten asetus vaikuttaa turvallisuuteen. Käytössä oli ainakin tuolloin kaksi eri tapaa ohjata rajoituksia. Toinen oli tietynlaiseen laskentaan perustuva eli rajoitus määräytyy tien päältä saatujen mittaustulosten perusteella. Toinen oli kelikeskuksen operattorin itsenäisesti päättämä ohjaus. Jälkimmäisessä oli rajoitukset huomattavasti useammin kesärajoitusten mukainen, mutta turvallisuushyödytkin jäi saavuttamatta.
Kun jokainen autokoulun käynyt tietää (eikö vain?), että ajonopeus on suurin yksittäinen kuljettajan päätettävissä oleva riskiin vaikuttava tekijä, on yhteiskunnan suhtautuminen rajoitusten nostamiseen ja siten rajoitusten noston todennäköisyys varsin helppo ennustaa.
Jos tarkkoja ollaan, nopeusmittarin ei tarvitse näyttää väärin. Nopeusmittaei ei saa näyttää liian vähän. Eräs nimeltä mainitsematon taho on mitannut mittarivirheitä eri nopeuksilla lukemattomista autoista ja tarkkoja mittareita on jokunen kohdalle osunut. Laiton mittari on löytynyt muistaakseni kahdesta autosta. Toinen oli Wartburg 80-luvulla, toista en nyt muista.
