Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 712)
  • isaskar keturi

    Niin, eiköhän saman tien mennä vaikka Brasiliaan tutustumaan, kun siellä kasvut ja hehtaarikuutiot ovat vielä isommat?

    Scientistille noista ennallistamisista. Ymmärtääkseni Euroopassa on koko tämän vuosituhannen ollutkin vallalla pyrkimys alkuperäisiin puulajeihin, mutta sekään ei tapahdu hetkessä. Paljoltihan tämä tarkoittaa lehtipuumetsiin palaamista.

    Jos on käynyt Keski-Eurooppalaisessa pyökkimetsässä, on helppo nähdä, mistä erot johtuvat kuutiotilavuuksissa.

    isaskar keturi

    Suorittava porras – kyllä joo välillä tulee kuva, että maaston muodot vaikuttaa kuin armeijassa. Jos laittaa joukkueen kävelemään rintamassa mäen yli, niin kaikki päätyvät mäen laelle 🙂 Olisiko niin, ettei käytetä jalkatyötä maastoon tutustumiseksi? Kiire hakkuulle ja maasto-olosuhteet tulevat yllätyksenä.

    Myös sitä on parissa leimikossa käynyt, että osa kohteesta on jäänyt kokonaan hakkaamatta. Ikävää hakkaajan kannalta, kun kertymä jää pienemmäksi ja ikävää mo:n kannalta, kun harvennusta tarvitseva metsä jää ränsistymään. Jalkatyö tuossakin olisi auttanut.

    Mikä on suhtautuminen jalkatyöhön? Keskimäärisen leimikon katsastukseen jalan ei mene kauaa aikaa – voisi tulla ajan säästönä turhan pääkäilyn välttämisessä myöhemmin.

    isaskar keturi

    Järkeä on näköjään monen laista. Kyllä on järjen köyhyyttä tuhota luonnon vuosikymmeniä vaalimaa puuyksilöä. Kaatuneenakin ne ovat arvokkaampia kuin kuitupinossa. Kyllä joka tauolla piti ihmetellä erään ostopalstan entisiä isäntiä, jotka olivat katsoneet tarpeelliseksi kaulata 4 kpl lähes metrin läpimittaista haapaa, joista yksi oli nyt 30 vuoden päästä kaatunut, yksi katkennut ja kaksi vielä kokonaan pystyssä kuolleena. Haapoja alueella se ei ollut vähentänyt tai muutenkaan aikaiseksi saatua metsää parantanut.

    Joo riskinsä noita luontokohteita olisi johonkin julkiseen reksiteriin kirjata, mutta voisihan joku edes tutkia, kuinka paljon tuota tosiasiallisesti täydessä suojelussa olevaa tilastojen ulkopuolista aluetta on. Mutta jos aletaan puhumaan sitten merkittävistä suojeluvaatimuksista, niin mieluummin ”annan ilmi” nuo omat kohteet kuin lasken jonkun kaupunkilaisen metsiin kouluamaan.

    Visakallon ojitusalueista. Jotkut biologit sanovat, että monet turvamaiden muuttumat ovat korvaamattomia metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta. Onhan selvää, että niiden kautta on luotu Suomeen aivan uuden tyyppisiä biotooppeja, joita ei ilman ojituksia olisi, Ja näistä luonnollisestikin hyötyvät jotkin lajit.

    isaskar keturi

    Olen samaa mieltä – ajoura heti ensimmäisellä harvennuksella riittävän leveäksi. Jos ajourista nipistämällä saisi säästettyä vaikka 40 puuta niin, paljonko nuo 40 puuta ehtivät tuottamaan n. 15 vuodessa ennen seuraavaa harvennusta? 2-3 m3?

    Suurempi ongelma oman kokemuksen näyttää olevan holtiton uritus, joka johtaa isoihin risteysalueisiin ja liian pieniin ajouraväleihin. Voiko joku enemmän töissä kiinni oleva kertoa, miksi tuo uraväli huojuu ja tulee ”huonoja” mutkia ja risteyksiä ennakkoraivattuun palstaan?

    isaskar keturi

    Kyllä uudempana osallistujana suurimpana ongelmana pidän sitä, että kaikki keskusteluketjut päätyvät jota kuinkin samoihin teemoihin: liikaa hirvieläimiä, liian alhaiset puun hinnat, huonoon työnjälkeen, luonnosta huolehtivien naiviuteen ja sitten toisten mollaamiseen.

    Yhden keskusteluketjun jos jaksaa lukea läpi, niin kaikki on nähty.

    Joitakin ihan mielenkiintoisiakin juttuja välillä tulee, kun vakiokirjoittelijoiden sijaan joku vähemmän esiintynyt kysyy jotain käytännön juttua – noista nöyrempi oppii jotain vaikka olisi pitkään asioiden parissa touhunnutkin.

    isaskar keturi

    Yhden jättimäisen kuusen ajattelin leimikon reunassa jyrkänteen juurella jäävän ilman nauhoja pystyyn. Mutta oli kuski sen sahalla kaatanut, karsinut ja pätkinyt kuitupuupinoon. Piti vain ihailla paneutumista, kun siihen yhteen puuhun on mennyt sahan kanssa hyvä tovi hyvää työaikaa. Mutta tulihan siitä kolmatta kuutiota tavaraa pinoon.

    Joku mainitsi tuon kytkeytyneisyyden. Siihen liittyen viivästytän tarvittaessa hakkuita, että aukeat ja nuoret metsät eivät muodosta liian isoa yhtenäistä alaa.

    Myös pienet aukeat alat ovat mielestäni metsässä tärkeitä. Siksi en täydennä uudistusaloilla vähäisiä huonosti lähteneitä alueita. Pyrin säilyttämään metsän sisäistä vaihtelua.

    isaskar keturi

    Niin kyllä laissa ja asetuksessa on säädetty kasvatushakkuilla jäävälle puustolle minimirajat. Jos jäljelle jäävän puuston määrä ja laatu eivät ole riittävät puuston kasvattamiseksi edelleen, seuraa uudistamisvelvoite. Eli nyt vaan uudistamaan ne 60% tarkastetuista kohteista.

    isaskar keturi

    Ei pidä kaikkea uskoa (jos mitään), mitä lehdet kirjoittavat. Metsäkeskuksen omilla sivuilla tiedotetaan ”Yhdelläkään tarkastetulla kohteella korjuujälki ei ollut metsänhoitosuositusten mukaista”

    Enemmän lehdissä saa klikkauksia ”lain vastainen” ja ”luontokato” kuin ”ei noudata suosituksia” ”maailma muuttuu Eskoseni”

    isaskar keturi

    Nyt on taas uutisoitu MAANKÄYTTÖSEKTORIN muuttumisesta päästölähteeksi. Metsät kasvavat edelleen enemmän kuin niitä hakataan ja siitä huolimatta metsätalous nimetään syylliseksi??? Taitaa tämä Ylen uutisen lause paljastaa koko ajattelutavan tai ideologian pohjan ”Tämä johtuu siitä, että tarkentuneiden tietojen mukaan puustobiomassan kasvu ei ole alentunut niin paljon kuin pikaennakon laskennassa oletettiin.” Eli oletettiin! Ei laskettu, ei arvioitu, ei tutkittu, vaan oletettiin 🙂 Ja kuka oletti? Ollikainen? Sama lause pitää sisällään myös sen faktan, että puustobiomassa kasvaa edelleen ja siitä huolimatta laajan yleisön mielessä uutisoinnin vuoksi metsätalous on päästölähde.

    isaskar keturi

    Hesarissa joku ihmisraunio kirjoitti, miten pitää olla kiitollinen EU:lle siitä, että Suomessa on arvokkaita luontokohteita säilytetty, kun EU suuressa viisaudessaan on näitä naturia ja muita luontodirektiivejä säätänyt. Mistähän tämä järjen jättiläinen on kuvitellut EUn ne luontokohteet tänne taikoneen? Kyllä kiitollisuus pitää osoittaa niille maanomistajille ja Metsähallituksen paikallisille ammattilaisille, jotka ovat nämä kohteet aivan itse vapaaehtoisesti omalla kustannuksellaan jättänyt rajumman metsänkäsittelyn ulkopuolelle vaalien sukupolvista perintö ns. kirveenkoskemattomista metsälänteistä.

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 712)