Käyttäjän Itäsuomen Antti kirjoittamat vastaukset
-
Oishan tuossa vielä se konsti käyttämättä jotta sahaat uudet kolot ja saranan poikittain siihen jännityksen nähden. Sitten pidemmällä liinalla vedät tyven poikki. Pölli luiskahtaa sillon sivuun siitä montusta ja pääset taas purkamaan konkeloa perinteisin konstein.
Ainahan näitä pitää käsitellä samalla mentaliteetilla ku hitsais kaasupulloa, mutta kiireettä, nujuamatta ja pakotie aina auki yleensä hyvä tulee.
Itse ku hakkasin työparin kanssa ja ajatettiin vieraalla niin myö perustettiin päiväksi tukikohta johonki sopivaan paikkaan johon jäi kahvit ja huoltotarvikkeet. Siinä käytiin huoltamassa ittemme ja sahamme.
Itse tein silleen että karsin sitä mukaa kuin kaadoinki. Sen mitan kanssa pelaaminen ei oikeasti hidasta niin paljon kun ne varottaa (kai) kun sen iskee kerran siihen tyveen ja sutkii vaan ne merkit siihen pölliin. Ite oon aina katkonu sitä mukaa kulkiessa ja sitten kasannu ne mitä pitääki. Kaveri kaato aluks vinon pinon puita, ja karsi sen jälkeen, mutta silti loppuajasta mie kerkisin vetämään niitä kasoihin ja jopa karsimaan kaverina.
Ens harvennuksella pärjää ihan hyvin yhdenkäden saksilla. Mie kulettelin koukkua siinä kaverina, mutta aika vähän sille tuli käyttöä.
Mieluummin hankkii vaikka juomapullo telineen siihen vyölle.Kun korjuu tulee traktorilla niin se ei ylety ihan niin kauas ajouralta kuin oikea metsäkone, eikä nosta mahdottomia kuormia joten sopiva kourakasa on 3-5 pölliä. Tietty järeämpiäki vehkeitä on. Ajomies kiittää jos sen ei tartte siirtää traktoria joka ainoan kasan luo vaan se voi nostaa pari kolme nippua ajouran molemmin puolin ja siirtää traktoria reilummin kerralla. Kumma kun hinnoitteluissa ei tää näy. Ellei kuski aja tuntitaksalla. Siltikin se traktori on edullisempi siirrin ku sinä itse joten yli 5 metriä ei kannata pölliä lähteä kantamaan.
Se kasan aluspölli on hyvä, mutta vielä parempi on jos löytää sellaisen pöllin jota ei tartte ottaa mukaan, mie teen vähän aina miten sattuu. Jos hakkaat lumettomaan aikaan ja sitten ajat vasta lumien tultua niin sillon se aluspölli säästää paljolta maan kuletukselta.
Joka talvi tulee joku päivä uhrattua tällekki harrastukselle, jos vaan sattuu olemaan hyvät kelit hommaan. Ei raski viedä tammaa pakkaseen tai syvään lumeen.
Meillä on eräässä vekottimessa sellainen mittari joka on tukossa yläpäästään eli näyttää aina tyhjää, oli öljyä miten paljon tahansa.
Kyllä sitä tukia sais olla metsätaloudellekin eikä vain kaikkeen muuhun teollisuuteen.
Minusta sitä kemeraa pitäisi vain pikkusen viilata siten että se kannustaisi oikeisiin toimen piteisiin oikeaan aikaan. Eikä taimikonpilaamiseen tukien toivossa.
Tottakai nuorille isännille, joille perikunta vaan jättää raivaamatonta risukkoa, se kemera tuki tulee tarpeeseen, mutta ne isännät jotka pilaa mettänsä tahallaan tukien toivossa eikä niillä ole aikomustakaan tehostaa toimintaa, vois jättää tukien ulkopuolelle.
Ongelmahan siinä on että ei ne palstat… ainakaan näillä seuduin oo jääny pyörimään… ’
Isot herrat ostaa kaiken mitä tarjotaan ja sit vähänki varakkaammat eläkeläiset ostaa ne pienet puuhakuviot omaan käyttöön vielä kalliimmalla. 5 prosentin rahalla en uskalla lähtee yrittämäänkään
Tukista vaan on pitkä matka vaikkapa lattiaan
Koivulankkulattia 75€/m²
Mänty 69 €/m²
Kuusi 35-74 €m²verrataan sitä laminaattiin tai mattoon
lastulevy on n 10€/m3 ja siihen jää sitten pinnoitteelle vielä hyvin varaa maksaa vaikka mitä.
Seinään yli 16 millinen paneli maksaa siinä 20€/m²
kipsilevy maksaa vitosen neliö joten siihen voi helposti etsiä tapetin joka saaki siis maksaa viistoista euroa per neliö… jne jne jnePuu ei vain pysty kilpailemaan hinnallaan, paitsi jos se on sellaista materiaalia joka on tehty tavarasta joka ei kelpaa mihinkään muuhun. Kuten vaikkapa painekyllästetty terassilauta. Värivialliset ja hapanneet puut voidaan vielä höylätä ja kyllästää.
No valitettavasti puussa hinta-laatu suhde on karannut käsistä.
Se mitä ennen pidettiin itsestäänselvyytenä on nykyisin jo kallista luksusta.
Tanelin näkemystä minäkin kannatan.
Hieskoivusta kun ei tahdo tulla tukkiakaan. Jos siellä on joitan loseikkoja niin vesitaloudellisista syistä sinne voi niitä jättää, ja tietty isompia reikiä paikata, mutta niihinki petäjä kyllä voi iskeä jos vaan valoa riittää.
Mie ottasin ne koivut sieltä mäntyjen seasta jos vain suinkin mahdollista, jopa poikaoksanen petäjä mieluummin kuin se hieskoivu jos valita pitäis.
Mutta turha niistä on murehtia, ensin kun ottaa vialliset rungot pois ja sitten kahtoo mitä jää, niin yleensä se lutviutuu sinä moissaan.
Eihän yksi änkyrä demokratiassa vielä mitään kesää tee, mutta kyllä niistä ääntä on pidettävä.
Itsekin tuota Jokelan tilannettaa seuranneena… Se ois pitäny korjata jo 20 vuotta sitten. Nyt on lämpöset jo housussa.
Itse asustan 54 rakennetussa rintamamiestalossa. eikä tästä ole vielä valittamista, kuhan vaan järjellä huoltaa.