Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Kuitenkin männikön kasvupohja on yleensä niukkaravinteista, joten kaikki ne puut, jotka kituvat siellä väli – tai aluspuina syövät hukkaan valtapuuston eväitä. Kun metsätyyppi on VT, ei valtapuiden kasvu suinkaan ole liian kovaa, vaikka se onkin hyvää.
Taimikossa pitää välillä pistää raivaussaha rallattamaan.
Jätkän reissut ovat lähes järjestään 300 – 700 km. Siinä kun otetaan alle sadan kilometrin välein lataustunteja, niin pari päiväähän tuollaisessa reissussa menee, jos ei halua polttaa bensaa melkoisen roheesti tuolla ”hybridillä”. Lisäksi Bemarissa maksetaan niin paljon turhasta = siitä, että auto on kuin lintulauta, ei mitään tyyliä, että sillä säästyneellä rahalla ajelee taloudellisella dieselillä maailman tappiin asti.
Minulla on niin iso, etten tarvitse bemaria.
Männiköstä edelleen puhe. Jokainen on ainakin nähnyt, sanotaan nuori männikkö, valtapituus 7 – 8 metriä ja siellä joukossa 5 – 6 metrinen mänty. Kasvaa joka vuosi 30 % lyhempää vuosikasvainta kuin valtapuut. – Ei jatkoon, tulkoon vaikka reikä, mutta nurin vaan suosista. Siinä se on Jatkuva kasvatus männylle.
MaalaisSeppo. kyllä ajaminen / km voi tulla halvemmaksi, jos ajaa vain vähän ja silloin vähäruokaisella bensavehkeellä. Ei muuten.
Tosin litran – parin heitto kulutuksessa on kuitenkin pieni tekijä kokonaiskustannuksissa. Jos esim huoltokulut ovat edullisemmat, saattaa siinä tulla korjattua polttoainekustannukset.
Kannattaa toki funtsata, kannattaisiko käyttää kylvömenetelmää, vaikkapa äestyskoneen käytön yhteydessä. Siemenviljelmiltä kerätty suorastaan jalostettu siemen antaisi melkoisella varmuudella paremman perimän omaavia puuntaimia kuin alueen omat puut.
Itse suosisin kylvöä, jos vaan kasvupaikka sopisi männylle.
Tuolta Videodronelta löytyisi kyllä ihan kivoja laitteita, mutta jotta siihen hakkaisi tonnitolkulla rahaa, niin mielenkiinto pitäisi olla aika kova. Kun värkki pysyy tunninkin ilmassa, sen kanssa katselisi melkoisen tarkkaan muutaman kymmenenkin hehtaaria. Samoin voisi vilkaista hirvimetsällä, onko lähimaillakaan sorkkaeläimiä.
Kyllä se vanha ohje on pätevä edelleenkin. Siemenpuuhakkuun yhteydessä poistetaan kaikki pienet puut, maanpintaa rikotaan ja parin kesän lopuksi kontataan rikottujen kohtien yllä katsoen, onko siellä puuntaimia, joiden korkeus on ehkä muutama sentti ja siemenen kuori on latvassa (lakki päässä). Jos niitä yleisesti löytyy (tarkkaan kannattaa katsoa), siemenpuut pois , mielellään talvella.
Männyn siemenpuualueissa on nähty aina silloin, kun siemenpuiden poisto on jäänyt ”herran haltuun”, että jokaisen puun ympärillä on isompi tai pienempi aukko taimikossa, jossa mahdollisesti syntyneet taimet ovat surkeita, mitättömiä, verrattuna avoimella paikalla oleviin terhakkaisiin ja isoihin taimiin.
Onpa myös alueita, joissa jotkut siemenpuut ovat vain parinkymmenen metrin päässä toisistaan. Siellä puiden väliin on jäänyt jopa lähes kymmenen metriä leveä aukko, jossa ei juuri ole toivoa herättäviä taimia.
VT:llä ei riitä eväät, eikä edes vesi isoille puille ja pienille puille. Paraimmillaankin taimikko on kuitenkin vajaatuottoinen koko elinkaarensa ajan.
Ei kerrokkaan, mutta kun jokaisella ajoin satojatuhansia kilometrejä, ei aikaisemmilla ajoilla ja remonteilla ole vähäisintäkään merkitystä.
Tajuatko? ET! Niin arvelinkin.
Se on hieman miten sen laskee. Isot puut harvassa tuottavat massaa vähemmän kuin oikeassa tiheydessä ja pienet puut niiden alla kasvavat vähemmän kuin ilman ylispuita. Hehtaari kasvaa saman verran kuin oikeissa lukemissa oleva tasakokoinen metsä.
Halutaanko kasvattaa isojen puiden kustannuksella epätasainen ja monin paikoin ylitiheä taimikko, joka suurimmaksi osaksi kaadetaan maahan, vai halutaanko kasvattaa tukkeja TAI nuorta puuta.