Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
No metsänhoidon kannalta on tietysti olennaista että se risu katkaistaan. Sen jälkeen se lakkaa kasvamasta ja haittaamasta niitä kasvatettavia puita.
Mulla on 5 ha leimikko Siikalatvalla, jonka saa kyllä käydä risupedolla tekemässä koska haluaa. Haluaisin itselle tuet 430 €/ha sekä lisäksi kantohintaa 1 €/m3.
Mun on nyt hankala kuvitella, että Luken tavoite olisi koneyrittäjien kurjistaminen. Epäilen että se tavoite on ihan eräällä muulla taholla.
Ketä puntarointi hyödyttäisi? Nii-in. Miksi puut ylipäätään mitataan metsässä motomitalla, ketä sekään hyödyttää?
Lämminhenkistä joulua itse kullekin säädylle 😀
no mitä direktör Varjus sanoo sellaiseen ajatukseen, että lähitulevaisuudessa Varjus vie samalla lavetilla oman koneensa ja bobocopin metsään, päästää molemmat irti ja työpäivän aikana sekä pui itse metsää että käy vaihtelemassa bobocoppiin ketjuja?
Se lisäykseksi tohon aiempaan, että on ihan mahdollista että suomalainen puunkorju on aikanaan suunniteltu fiksummin kuin sitä edeltävä systeemi (hevonen ja justeeri), mutta logiikka on ihan sama, eli mies sahaa ja hevonen vie pois. Metsäkoneitten tulon jälkeen on vaan tapahtunut niin, että motokuskin työn hinta suhteessa puun kuutiohintaan on noussut. Tästä pitäisi ihan väkisin seurata jossain vaiheessa se, että joko kuutiohinnan on tiputtava tai sitten työmäärän per kuutio on vähennyttävä.
joo maailma on valmis ja mikään ei kannata, paitsi kova työnteko, kyllä kyllä.
Systeemissä on isossa kuvassa joku vika, jos ensin motokuski toteaa, että tuo puu on kuusi ja tuo puu on koivu, ja sitten ajokonekuski päättelee samat asiat toiseen kertaan (mahdollisesti kuravellin seasta).
Samoin on mun mielestä oikeasti miettimisen arvoista, että katkottu pölkky tiputetaan ensin yhteen kasaan maahan, josta se nostetaan toiseen kasaan joka on ajokoneen kyydissä, sitten siitä kolmanteen kasaan joka on tien varressa, sieltä neljänteen kasaan joka on tukkirekan pankkojen välissä ja sieltä sitten viidenteen kasaan joka on tehtaalla tai välivarastoterminaalissa. Jos joudutaan telaamaan tai tehdään kapulasiltoja, niin näitä kosketuksia siihen ihan samaan pölkkyyn tulee vielä lisää. No, ei niitä sentään yleensä ihan yksi kerrallaan nostella, mutta kuitenkin aika pienissä nipuissa joka tapauksessa jos kuitenkin tähtäin on se mitä kaukokuljetusauto vetää.
Jaa-a. Pohjanmaalla on paljon leimikoita josta tulee tasan kolmea puutavaralajia (mäntykuitu, mäntyparru ja koivukuitu), ja pelkkiä männiköitäkin on kangasmailla vähän siellä ja täällä. Sellaisia nyt voisi kuvitella jollain logiikalla vaan keräävänsä kuormatilaan ja kippaavansa tienposkeen jollain vähän kehittyneemmällä kipillä. Toinen mikä voisi tollasessa paikassa toimia, olis joku vähän kontin tapainen systeemi (ei umpinainen vaan vaikka sellanen apinahäkin tyyppinen), mikä siirrettäisiin ajokoneen päältä joko rekan kyytiin suoraan tai säilytettäisiin tienpenkalla kunnes se haetaan. Kai siinä purkaukset ja lastaukset voisi vähentyä ja työaikaa kulua vähemmän. Omat ongelmansa siinäkin tietysti on ja varmasti ei sovellu joka paikkaan.
Käsittääkseni Pohjanmaalla loppui kai hakkuut joskus keskikesällä ensimmäisiltä urakoitsijoilta ja sen jälkeen on pyöritelty peukaloita ja odoteltu talvea. Heinä-elokuulla oli paljon hienompia hakkuukelejä kuin nyt. Syyskelirikko tuntuu tänä vuonna olevan myöhässä, joku on varmaan katsonut sen kalenterista kun on hakkuut suunnitellut.
Muistutan vielä siitä KHO:n logiikasta. Finnpulp on toimittanut lupaviranomaiselle kaikki pyydetyt paperit ja lupaviranomainen on myöntänyt ympäristöluvan. Sitten luvasta on valitettu ja valitettu, ja homma on mennyt KHO:n pöydälle.
KHO ei varsinaisesti tutki sitä, onko Finnpulpin hanke mahdollista toteuttaa eikä KHOa kiinnosta koko hankkeen toteuttaminen. Sen sijaan KHO tutkii, onko lupaviranomainen toiminut oikein eli onko lupaviranomainen vaatinut Finnpulpilta tarpeeksi. KHO:n katse suuntautuu siis lupaviranomaiseen.
Jos lupaviranomainen on toiminut väärin, lupaa ei olisi tullut myöntää, ja silloin lupa muuttuu kurpitsaksi ja lupaviranomaisen pitäisi jatkossa ottaa opikseen.
Lopputulos on tietysti toimijan kannalta käytännössä sama, mutta tämä normaali-ihmiselle vieras logiikka pitää ymmärrää, kun KHO:n päätöstä lukee.
Mulla on aika paljon aika hyvää tietoa, tottakai kömmähdyksiäkin on.
Pahimmat tai parhaat heitot on Rantsilassa olevalla tilalla, jossa on tehty 8 vuotta sitten ensiharvennus ja männikkö on kuulemma päätehakkuukypsää ja 89-vuotiasta. Maaperä on varsin hyväkasvuinen turvekangas ja todellinen ikä on siellä 35-40 v paikkeilla.
No, siinä on varmaan käynyt niin, että vastaharvennettu metsä on laserkeilattu ja maasto on arvattu soisemmaksi ja metsä vanhemmaksi kituliaammaksi mitä se on.
Joo no, olisi kieltämättä kiva katsoa leimikon kauppasopimus, että mitä siellä on sovittu vuodenajasta, ja kartta, että oliko missään parempaa ajouran paikkaa. Ilmeisesti jossain päin on kuitenkin puusta puutetta, kun tarvitsee mennä rypemään. Hinnoissa ei vaan toistaiseksi näy.
Se tuli tuosta kuorman purkamisesta mieleen, kun ei tietysti alaa itse harrasta, että olisko tuo teknisesti mitenkään järkeistettävissä. En nyt sano, että eikö sitä kuormaa voi vaan kipata sinne tien penkalle, mutta loppujen lopuksi yhden hakkuun, ajon ja kaukokuljetuksen aikana siihen samaan kapulaan kosketaan aika monta kertaa erilaisilla kourilla ja kaikki se loppuviimeks maksaa.
Joo, ja ne meretkin on kyllä luokiteltu laadun mukaan.
Jos tuota direktiiviä haluaa ymmärtää paremmin, niin pitää muistaa, että Euroopassahan ei juurikaan ole senkokoisia ja -tyyppisiä järviä kuin Suomessa ja Ruotsissa.
Sanotaan näin, että Varsinais-Suomessa on kyllä kaapeloitu myös pelloilla ja kylillä kulkevia linjoja aika tarpeettomasti. Taikahan on se, että verkkoyhtiö saa saada voittoa sitä enemmän, mitä enemmän se kaapeloi. Tuhlaamisestakin siis tulee palkinto.
Lumituhoista tuli mieleen, että kun puhutaan näistä jalostetuista laatutaimista, niin niissähän tietysti priorisoidaan kasvua, oksakulmia ym., mutta onkohan kenelläkään mitään käryä siitä, miten esimerkiksi lumituhonkestoa olisi tutkittu tai huomioitu?
Toinen mieleen tullut ajatus on se, että kun nyt viime vuosina on napsahdellut katki 1960-luvulta 1980-luvulle istutettuja metsiä, jotka jo on hoidettu alusta asti tasaikäisyyden (ja tasakokoisuuden jne) oppien mukaan, niin vaikuttaako tämä johonkin jotain?