Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Otetaanpas alusta.
On siis yksi ”taloudellinen yksikkö”, joka nyt voi olla vaikka maatila tai omakotitalo tai jokin. Jostain syystä tämä taloudellinen yksikkö on koostunut kahdesta kiinteistöstä (tilasta), joista nyt toinen on ollut kapean mallinen. Olet tilannut Maanmittauslaitokselta tilusvaihdon, jossa aluetta on siirretty lihavammasta kiinteistöstä laihempaan ja päin vastoin niin, että olet saanut näistä paremman muotoiset (en ymmärrä, että miksi, mutta väliäkös sillä). Tilusvaihdossa siirrettiin vain maata tilasta toiseen, ja rakennukset pysyivät paikoillaan eivätkä olleet mukana vaihdettavassa alueessa. Toisella kiinteistöllä on rintamamiestalo, johon on tehty laajennos 1980-luvulla. Tämän rakennuksen osat ovat nyt erikseen kahdella eri kiinteistöllä, vaikka ovatkin samalla kiinteistöllä, ja jossain on vielä kaksi rakennusta lisää?
(Mitääh?)
”Tuo oli yksi kiinteistö mutta tein tonttijaon uudelleen että sain symmetriset maa-alat. Toinen tontti oli kapeamalta kohdalta vain 5m . No se meni ihan jees. 1000€ maksu , eikä pinta-alat muuttuneet. Rakennus säilyi samalla kiinteistöllä. Vanhaa 1950 luvulla rakennettua on laajennettu puolella 1980 luvulla. Nyt kun tonttijako tehtiin niin nuo ovat rakennukset ovat erikseen vaikka on samaa tilaa. Myös tuo koko tila josta tulee yksi rakennus. Siis kolme rakennusta ja kaksi kulkua, yksi osoite , on kahden tien vaikutusalueella. Kysymys on kaiken aikaa yhdestä pytingistä. Koitin oikaista mutta turhaan. Pitänee käydä ilmakuvan kera valvonnassa.”
Sinänsä mukava huomata, että Suorittava porras ei olekaan oikea metsäkoneenkuljettaja, vaan saa mitä ilmeisemmin palkkansa mielipidevaikuttamisesta suoraan sellua valmistavalta yritykseltä. Eläkkeellä olevalla ei nimittäin luulisi olevan noin kärkkäitä mielipiteitä.
Arviot ovat arvioita ja sopimukset sopimuksia. Molemmissa on tällä alalla mätää ja se tiedetään jokseenkin yleisesti. Juristin näkökulmasta kiinnostavaa on se, miten jotain pystytään todistamaan. Sopimuksia todistetaan papereilla ja mukana voi olla vaikka nauhoituksia ostomiehen puheesta tai sähköposteja ennen tai jälkeen varsinaisen kaupanteon. Se niistä.
Sen sijaan se, mitä metsässä tapahtuu, on ehkä osin tietoisestikin haluttu pitää salaisena. Pyrkimykset siihen, että puita katoilee kuorma-autoon kesken hakkuun, että motolistoja katoilee virtuaaliavaruuteen ja että Lauri-vaarin traktoripuita ei haluta ostaa vastaavaan hintaan kuin oman urakoitsijan tekemiä puita, ovat myös osoituksia tästä.
On aivan sama, miten superihanasti ihana metsäkoneenkuljettaja katkoo automaattikoneensa ja älykkyytensä kanssa niitä puita juuri täydellisille mitoille juuri niille kaikille kahdellekymmenelle toimijalle. Raakapuun ostajan ja puun loppukäyttäjän välisellä sopimuksella ei ole mitään juridista tekemistä raakapuun myyjän ja raakapuun ostajan välisen sopimuksen kannalta, eikä metsänomistajan pidä hakkuuta valvoessaan ajatella, että voi voi kun minä nyt olen niin hirveän hyvä ihminen kun minä niin ajattelen tuota stuura enson hyvinvointia ja menestystä että kun minä annan sille mennä noita kauniita latvaläpimitaltaan 33-senttisiä kauniita täysin virheettömiä ja erehdyttävästi tukilta näyttäviä kuitupöllejä. Kyllä oli ihana katkonta ja niin kauniisti sitä loppukäyttäjääkin ajateltiin tässä.
Esittämälläni kamerajärjestelmällä olisi tarkoitus tuottaa myöhemmän tilanteen varalle todistusaineistoa siitä, miten metsässä on toimittu, millaisia puita siellä on ollut ja millaisia puita sieltä on karsittu ja katkottu – ja vieläpä varsin halvalla. Jos omassa tekemisessä ei ole mitään mätää, tällaista kuvaamista on turha pelätä.
Allekirjoittanut on muistaakseni jo ennenkin ehdottanut, että motoon laitettaisiin muutama videokamera kuvaamaan katkontaa. Ohjelmallisesti voisi olla vaikka kolme kameraa, jotka kuvaavat hakkuutyötä/katkontaa/maastoa eri näkökulmista ja sitten yksi kuvaa koneen näyttöä tai niitä markiiseja tai mitä tahansa. Nämä videot tallentuisivat johonkin palvelimelle, josta tätä ”neliruutuista” kuvaa voisi käydä katsomassa. Koska tiedonsiirtoyhteydet maastosta voivat joskus olla huonot, kuva voisi tallentua myös johonkin kiintolevylle tms. koneessa, josta tietoa voisi siirtää pilveen, kun ollaan ihmisten ilmoilla.
Heittäisin arviolta, että koodaustyötä voi mennä maksimissaan pari viikkoa ja kamerat maksaa Kiinasta tilattuna ei-niin-hirveästi per moto. Kuljettajaahan noitten kameroitten ei tarvitse kuvata, joten ei ole siinä mielessä sopimatonta.
Remielle: onko alueella asemakaava?
Remien asiaan en nyt ihan tällä selostuksella pysty ottamaan kantaa. Onko siis rekisterinumero sama?
Näitten pienten rakennusten rakentaminen on aina ihan mitä sattuu, koska kunnalla on maankäyttö- ja rakennuslain nojalla oikeus vapauttaa vähäisiä rakennuksia ja rakennelmia rakennusluvan tai toimenpideluvan alaisuudesta. Oikeat vastaukset tähän asiaan löytyy siis pääasiassa kiinteistön sijaintikunnan rakennusjärjestyksestä. Jos sitä on hankala tulkita niin voi kertoa kunnan niin voin vilkaista, kyllä ne kaikki netistä löytyy. Lisäksi asiaa voi joskus sotkea, ollaanko jonkun kaavan jonkunlaisella alueella tai vaikka suunnittelutarvealueella tai onko vaan ei-niin-mukava kunta.
Mitä kelkkaan tulee niin aika paljon pitää olla manttaalia että kelkasta oikeasti tulee sellainen laite, jolla tehdään metsätöitä niin paljon, että siitä oikeasti työvälineeksi on. Toki jollain niinkin voi olla.
Voepiko siinä hiilinielusa olla sellane nielurisatautikkii sittennii?
Näin vakavasti, tervetuloa seurueeseen.
Niin Planterin laittamassa graafissahan oli siis metsän arvioitu tuottoarvo per hehtaari ja markkinahinta per hehtaari, sekä niitten välinen kerroin. Vähän sama mitä tää hintaseurantamies laskee Suomessa, eli millä summa-arvo on kerrottava, että metsätilan voi kuvitella saavansa. Tietysti tuottoarvo on eri asia kuin summa-arvo.
Ilman muuta siis Etelä-Ruotsissa puu kasvaa parhaiten, mutta Länsi-Ruotsissa kasvoi melkein yhtä hyvin, ostohinta vaan oli halvempi. Uplannissa taas ei kasvanut kovinkaan hyvin enää, mutta hintaa oli silti reilusti. Suomessakin on näitä alueellisia epäloogisuuksia markkinan hintatason ja puun kasvukyvyn välillä.
Pitäiskö ymmärtää niin, että Ruotsissa metsämaasta maksetaan liikaa a) pääkaupungin läheisyydessä (Uplanti) ja alueilla, joissa on paljon vanhaa rahaa tai suhteellisesti vähänlaisesti metsää (Etelä-Ruotsi)?
Suomessahan on vähän näin Uudenmaan ja Varsinais-Suomen suhteen?
Kysyisin myös, että omistaako kukaan meistä kirjoittelijoista metsää ulkomailla? Olen joskus miettinyt, että pitäisikö ostaa? Miten verotus?
Ruotsissa edullisin hintakerroin näytti olevan Vaasan korkeudella?
Jossain toisessa viestiketjussa olen joskus kirjoitellut meidän lannoituskokemuksista. Itse en etämetsänomistajana viitsi alkaa läträämään pikkusäkkien kanssa vaan olen tyytynyt suursäkkeihin, jotka pudotellaan kuormasta tienvarteen kukin oikeaan paikkaansa yksi kerrallaan.
Suursäkki riittää vähän toiselle hehtaarille annoksesta riippuen eli jos kullakin säkillä lannoitetaan neliön mallinen ala ja säkki on keskellä tätä alaa, niin kävelymatkaa tulee siinä 60-70 metriä. Säkiltä lähdetään kahden 10 litran muoviämpärin kanssa (joissa on vähän fylliä kahvoissa, eli vaahtomuovi+jesari) aina kuhunkin suuntaan ja koko ajan heitellään. Ensimmäinen ämpäri jätetään aina karvan yli puoleenmatkaan puolitäytenä ja heitellään paluumatkalla tyhjäksi.
Kannattavuus riippuu siitä paljonko juo kahvetta ja paistaa makkaraa, mutta kyllä ainakin meillä on jäänyt ihan hyvä tuntipalkka itselle kun vertaa mitä vieraan konetyö olisi maksanut.
Sitten jos on tosimies ja mönkijät ja traktorit ja muut vehkeet, voi samantien hankkia levittimetkin niille lannoitteilleen.
Näin tämä kyllä toimii ihan ookoo, kunhan maasto on jokseenkin ok kulkea ja tilan tieverkko on hyvä. Ämpärit ja 4-5 talkoolaista kulkee pikkuautolla vaikka toiselle puolelle Suomea tarvittaessa.
Sitäpaitsi kun lannoittaa nimenomaan tienvarret, saa naapurit paremmin kateellisiksi ja ostomieskin katselee onnellisena auton ikkunasta.
Sitä en sitten tiedä, että jos yksinään tekee, niin ehtiikö papanat koppuroitua sinne säkkiin kosteuden vaikutuksesta ennen kun homma on loppuun saakka hoidettu. Tästä varmaan jollain muulla on enemmän näkemystä.