Enemmän myös vänkärin linjoilla. Enemmän harmin kuin hyödyn puolelle menee. Istutustaimi harvoin juurikaan kuivaan kuolee. Ainakaan mättäissä. Mutta tuo hillitön muun ryönän kasvu uhkaa kyllä kaatua taimien päälle ja joku saattaa hukkuakkin jo näillä kulmilla. Jopa isoakin puustoa on lionnut vedessä jo päiväkausia.
En halua näitä lisää. Aurinkoa ja vain normaalia sademäärää.
Käytän luonnon siemennystä sen verran vähän etten kaipaa mitään jatkuvaa märkyyttä. Tiekustannukset nousee ja hakkuut vaikeutuvat. Juuri yhdenkin alan tuulenkaadot jouduin jättämään vielä ensi talven toivioajatteluun. Vaikka kovien mäkien puut korjattiin ja koneet olisivat olleet käytettävissä.

Wwf-Suomihan on vaatinut lisää valtion maita suojeluun joten voimmehan nauraa ne suohon tämän epäluottamuksen myötä.
Päinvastoin nyt laman tervehdyttämiseen voisimme avata jokusen suojellun leton turvetuotantoon. Antaa palaa! -niin kutsutusti.

Ainakin lyijymyrkytys uhkaa. Viimeinen tutkimus Ruotsin metsästäjien elimistöstä kertoo nousseista lyijypitoisuuksista.

Leevin ”sivistys” suojelijoiden keskuudessa tarkoittaa että ollaan hiljaa ”kusi sukassa” omista virheistään. Suorastaan kömmeistäkin voidaan monessa yhteydessä puhua.
Metsästysorganisaation voi rinnastaa hyvin toimintatavoiltaan samaan suuntaukseen. Mitään kritiikkiä, omaan pesään kohdistuvaa ei sallita.