Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Ei pidä opettaa, että professorit neuvovat avaamaan tuottamattomia metsän pohjia, jotka taimettuvat tai metsä alkaa uusiutumaan. Toista se on bisnesmiehillä, puut pinoon ja raiskiot kasvamaan. Onhan tuo aika paksua, puolustellaan hyvällä metsänhoidolla ja ei huomata, ei haluta huomata metsien hävittämistä. Tehdään jk raiskioita kaikissa metsän kehitysvaiheissa, jopa ensiharvennuksella harsitaan, jätetään riukumetsä lihomaan. Kun pitäisi metsän tulevan kehityksen kannalta metsän parhaat puut jättää kasvamaan. Puuki tuo alkuvaiheen puustopääoma ei ole kulu vaan pääoman tuotto.
Timppa: ”Suomen korkeatasoisella metsän tutkimuksella on siihen hyvä vastaus. Ei kaikkea hyvää lupaavilla ja joskus jopa omaa bisnestään edistävillä väärillä profeetoilla”.
Ei pidä luulla, että professorit edistävät omaa bisnestään tai käyttävät metsähoitoa hyväkseen. Ei pidä epäillä myöskään tutkimusta tai käytännön toimintaa, jos ovat mukana. On kestävää ja heillä on esittää vastaavia tuloksia.
Se, että metsälakia käytetään hyväksi, ei tule vääriltä profeetoilta, ei myöskään metsähoidon paremmuudesta, vaan metsälain sallimissa rajoissa.
Voihan sen kirjata vaikka metsälakiin, kun kirkon teologia näyttää riittävän perusteluksi.
Niinköhän proffien lähtökohta on metsien hävittäminen, sitä on syytä epäillä. Eikähän jk siinä kuin muu metsänhoito lähde kestävältä pohjalta, ei hyväksi käytöstä. Sillä taas on aika vähän tekemistä metsänhoidon ihanteiden kanssa, on oma keskustelunsa.
Näin se on ymmärrettävä, metsälaki sallii jk raiskiot. Ettei vaan harsintajulkilausumalla ole käyttöä tälläkin hetkellä. Metsäkeskukset seuraavat metsien käyttöä, aktiivisesti tehdään myös tutkimusta. Eiköhän edelleen ole tarvetta paneutua aiheeseen ja nimenomaan metsien luontaisen uusiutumisen ja luontaisen uudistamisen näkökulmasta. Ja nimenomaan siitä näkökulmasta, miten paljon jk korttia käytetään hyväksi metsien hävittämisessä, metsätila ja puukaupassa.
Ei ole hyväksyttävää siinäkään mielessä, jos jäävä puusto on elpymiskelvotonta. Se varsinainen kysymys oli, että hakataan liian harvaksi ilman jatkokasvatuksen edellytyksiä. Eli Puukin sanoin: Pitää olla sopiva puusto kullekin alueelle jo valmiina, ja taimien kasvu riittävän hyvä”. Eli on kasvun edellytykset olemassa, ennen kuin mennään lakirajoille ja vapautetaan taimistoja ja nuorta metsää kasvulle. Ei pienakkokaan siinä mielessä, jos uudistumisen edellytyksiä ei ole olemassa.
Tuskin Erkki Lähde sen paremmin kuin muutkaan professorit ovat tyytyväisiä tapaan, miten jalkuvaa kasvatusta tulkitaan ja sovelletaan metsälaissa. Tarvitseeko samoja virheitä toistaa, johon aikoinaan proffat ovat puuttuneet. Eihän tässä ole laitaa, jos jaksollisen metsää harsitaan jk metsäksi ilman jatkokasvatuksen edellytyksiä. Harsitaan metsiä pilalle, metsälaki sen sallii ja käytetään hyväksi metsätila ja puukaupoissa.
Timppa puuttuu tässä mielessä väärää puuta ja eihän tässä ole sen kummemmin kysymys jaksottaisesta tai jatkuvasta kasvatuksesta, vaan metsälaista ja siitä, että jatkuvaa kasvatusta käytetään hyväksi ja onhan se samalla jaksottaisen metsän hyväksi käyttöä.
Minusta Panulla on hyvä viittaus tuolla metsätilojen hintoja käsittelevässä osiossa: ”Ehkä meille tavallisille yksityisille metsän omistajillekin joku jk raiskio irtoaa kohtuhintaan”.
Se on metsistä jostain syystä itäautot vaihtuneet länsiautoihin. Niva se voisi olla, mutta myös Volvolla pääsee. Se on Volvo vähän kuin metsienhoito, kestää jälkipolville. Hyvähän se on siellä etelässä kehuskella, puut kasvaa ja käyvät kaupaksi. .
Aikoinaan tarvittiin harsintajulkilausuma, jolla turvattiin metsien uusiutuminen. Metsän parhaimpien osien harsiminen kiellettiin. Eiköhän ongelma ole sama tälläkin hetkellä. Metsän parhaimpien osien harsimista on syytä kieltää.
Se, että aikoinaan harsittiin metsiä pilalle ja tehtiin tilaa metsien uusiutumiselle. Tällä hetkellä toimitaan samoin, ainakin nuoria metsiä harsitaan liikaa ja tehdään tilaa metsien uusiutumiselle. Siinä on vaan se ongelma, että metsät eivät tahdo uusiutua. Siinä mielessä tuo Puukin ja täällä palstalla moneen kertaan toistettu, on se lähtökohta metsänhoidolle ja perinteistä hoitotapaa noudattaen metsien uusiutumiselle.
Eiköhän ole metsien hävittämistä (harsintaa), jos avataan metsänpohjia tarpeettomasti vartomaan uusiutumista. Ongelma, joka hoidetaan käytännössä ja tarvittaessa keinollisella metsänhoidolla. Mutta onko tarpeen toistaa samoja virheitä, johon aikoinaan harsintajulkilausumalla on puututtu?
Hirsirakennukseen tarkoitetut puut on syytä kaataa talvella, puun lepotilan aikana. Eivät ole mitään tusina tavaraa siinä mielessä ja vuolu tehdä heti keväällä, kun puut ovat sulaneet. Eivät vuoda silloin ja se vähäinen pihkavuoto joka tulee kuivahtaa. Eivät valu niin kuin räkäpuu tekee muuna vuoden aikana. Vaikuttaa myös säilymiseen (home), myöskään ns. orgaanisia suoja-aineita ei ole syytä käyttää, toimivat kasvualustana. Eiköhän kuivana säilyminen ja omat suoja-aineet ole hirsirakennuksen paras suoja, kosteus muuttaa aina väriä.