Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 2,061 - 2,070 (kaikkiaan 4,004)
  • Jovain

    Tähän ei voi olla puuttumatta, siitähän on kysymys, uskotaan siihen mitä on kirjoitettu.

    Mistä syystä sitten puunhinta on niin alhainen ja mistä syystä korjuun ja metsänhoidon kustannukset ovat korkeat. Ja mistä syystä metsiä hoidetaan teollisuuden ohjeen mukaisesti.

    Sieltä ne vastaukset löytyvät, kysymys on teollisuuden toimialasta. Teollisuus määrittelee puunhinnan ja määrittelee korjuun ja hoidon hinnan ja määrittelee vielä miten metsiä hoidetaan.

    Kilpailua ei ole. Teollisuuden toimialana metsänomistajat on suljettu kilpailun ulkopuolelle. Tilanne olisi aivan toinen, jos metsänomistajat voisivat kilpailla puuntoimittajina edes fihfti fihfi tilanteessa, eli voisivat tarjota puuta teollisuudelle tien varteen tai suoraan tehtaalle.

    Aito kilpailutilanne sen sitten ratkaisee, mikä on hintataso ja määrittelee myös metsänhoidon tason. Metsänomistajat ovat olleet harkitsemattomia, kun ovat luovuttaneet edun teollisuudelle. Sitä täällä puolustetaan ja väitetään, että näin on hyvä.

    Asioilla on kääntöpuolensa. Teollisuuden toimialana toiminta on niin tuottamatonta, että tarvitaan tuottamattoman työn tukemiseen avustusta Kemeraa. Joka tarkoittaa polittisena ulottuvuutena sitä, että tuottaa edunsaajalle ja yhteiskunnalle (puujalka), mutta ei tuota metsänomistajalle.

     

    Jovain

    Onhan siellä Paltamosta, Kajaanista eteen päin satoja kilometrejä uudistettuja nuoria metsiä. Männiköitä, jotka etelä- suomen mittakaavassa ovat kasvun osalta puolimatkassa, ovat hoidon tarpeessa, mutta myös varttumassa tukkimetsiksi. Tuskin on avohakkuulla kannatusta ainakaan tässä vaiheessa hoitaa niitä metsiä tai muuten raiskata. Väittäisin niiden metsien  olevan laadultaan suomen parhaita männiköitä vartomassa ja soveltuvat vielä ainakin toisen mokoman kiertoaikaa. Eikä mennä vielä lähellekään jätemetsiä, joille pohjille ovat aikoinaan perustettu.

    Onhan siellä tehdasinvestointien osalta nähty mahdollisuuksia. On myös Kemijärvelle suunnitteilla kuituteollisuutta, siellä jo olevien sahan ja palkkitehtaan lisäksi.

    Jovain

    Pitkä matka metsänhoidossa on metsälain vapaudesta täydelliseen vapauteen. Tuskin vapaamatkustajia metsänhoidossakaan sallitaan, ohjeita on noudatettava ja valvonta on paikallaan. Se, että ohjeita rikotaan, on osiossa ”kasvoton metsänomistaja” mm. Puukin juttua, jk menetelmän hyväksikäytöstä ja osittaisesta uudistamisvapaudesta.

    Jovain

    Kyllä Jees, hirviongelma on tullut sen jälkeen. Edellytykset hirviongelman osalta hyvälle metsänhoidolle ovat heikentyneet, mutta vähissä on myös metsät, joista saksantukkia hakataan tällä hetkellä. Jees ei se ole kutsumuksesta, kun vanhoja metsiä laittoivat rauhoitukseen aikoinaan

    Onhan tämä kaukaa haettu, mutta eihän vertailukohtaa ole aiemmin. Metsiä ei ole rauhoitettu sen jälkeen. Huomattava ero on siinäkin, että vertailukohdan metsät olivat eri luokkaa, nyt sitä harsintaa tehdään jo nuorissa metsissä.

    Väitän edelleen, että tällä hetkellä jo ensimmäisessä kehitysvaiheessa olevia metsiä harsitaan pilalle vajaatuottoisiksi. Sitä paljaaksi hakkuuta harrastetaan kyllä muutenkin.

    Jos metsälaissa annetaan tietty vapaus metsän käsittelylle, olisi sitä syytä myös valvoa ja olisi siinä myös sanktiot syytä olla mukana.

    Jovain

    Joskus 70 luvun alkupuolella valtion vanhoissa metsissä oli vielä laatupuuta. On ollut pitkään vielä senkin jälkeen, omistajasta riippumatta. Eivät olleet hirvien vikuuttamia. Jaettiin mänty-ylisiä saksantukeiksi, olivat yleistä vientitavaraa siihen aikaan, myös tyvikoivua. On jäänyt mieleen kookkain mänty, pituutensa ansiosta oli 32 m ja oli latvan katkaisukohdasta 10 tuumaa. Alla oli kuusen taimikko, kylläkin jo tukkikuusikkoa, joka jäi jatkamaan metsän kasvua.

    Olihan se metsänhoidon mittakaavassa aivan muuta kuin tänä päivänä. Tällä hetkellä harsitaan jo yhden tukin metsiä (Jätkä) ja aina ei tarvitse olla edes tukkimetsää. Kiirus on iskenyt, tällä hetkellä kelpaa jo harsittavaksi nuoret metsät ja ihan metsälain sallimissa rajoissa….

    Jovain

    Ei ole syytä epäillä parasta metsän kasvatusta. Tukkisaannot ovat 80-90 % luokkaa, vaikea siitä on paremmaksi laittaa. Voi olla myös jatkuva peitteisestä metsän kasvatuksesta. Se, että kyseenalaistetaan, siitä ei pidä loukkaantua. Ei se siitä ole, vaan paljon heikommasta tuloksesta. Yleensä tukkisaannot ovat kymmeniä prosentteja.

    Eli mennään huomattavasti alemmalla tasolla, ei se rahallinen tuottokaan voi hyvä olla. Samat kustannukset ne on sielläkin ja lisänä vielä alemmat puunhinnat ja kalliimmat logistiikan kustannukset. Eli ei mennä huipulla ja se vertaileva taso voi olla aivan muuta. .

    Jovain

    Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on aina ollut ja tulee aina olemaan vaihtoehto metsän kasvatuksessa. Vaikea sitä on perrustella heikommaksi vaihtoehdoksi. Jo kustannuskysymys  puoltaa monessa kohtaa peitteistä metsänkasvatusta ja vaikea on kuvitella, että jaksottainen olisi vaihtoehto joka paikassa. Molempi parempi ja eihän massapuun hinta riitä kattamaan viljelyn ja logistiikan kustannuksia.

    Jovain

    Onhan metsänhoidon kulttuurissa tapahtunut iso muutos. Ennnen oli metsissä selkeää ja avointa. Ei siellä ensimmäisenä vastaan tulleet läpipääsemättömät viidat, jotka tällä hetkellä haittaavat korjuuta ja maisemaa. Mistä sitten johtuu.Väitetään, että puuta oli vähemmän ja oliko puut sitten isompia ja harvemmassa. Eihän sekään oikein pidä paikkaansa, kun puuta on tällä hetkellä enemmän.  Vaikutus ainakin kiistetään. Tottahan metsänhoitotavalla on vaikutusta, avohakkuu on lisännyt metsänhoidon töitä ja on muuttanut toimintatapoja.

    Ennen raivaukset ja taimiston hoitotyöt tehtiin aina hakkuun jälkeen. Tällä hetkellä ne tehdään aina ennen hakkuuta. Näinhän sen kuuluu ollakin, mutta ei oikein sovi vanhaan metsänhoidon tapaan. Ettei vaan tarve ole mennyt toteutuksen edella, niin ainakin jatkuvapeitteisen metsän kasvatuksessa. Ja onhan niitä metsänhoidon töitä vähemmän, siitä jatkuvapeitteinen metsänhoito pitää jo itsestään huolen.

    Jovain

    Metsissä on muutama hyvä haaparyhmä, jotka ovat jostain 40-50 vuoden takaa. Voi olla, että ovat kantovesoista syntyneet. Vesat on siihen aikaan säästetty, tai oikeastaan ovat säästyneet. Yksi syy voi olla, että hirviä oli vähemmän siihen aikaan. Kaatolupia myönnetään tällä hetkellä ainakin kymmenkertainen määrä, se kertoo hirvikannasta.

    Aika toivotonta on yrittää haavikoita kasvattaa, jos onnistuu vesakkovaiheen sivuuttamaan, isommaksi päästyään hirvet jyrsivät rungot. Hirvelle kelpaa vain parasta, ei taida muilta onnistua kuin jeessiltä.

    Jovain

    Haavan osalta voi olla niinkin päin, että jalostus on vähäistä, kun ei ole sitä haapatukin tarjontaa. Haapa on hyvää rakennuspuuta, jos muutama rakentaja jalostaja, vaikka hirsiveistämö tulisi, alkaisi markkinat avautumaan.

    On tullut kokeiltua, myös haavan kasvattamista. Ei ole onnistunut niin kuin Jeessillä, joka on suorastaan uhrautunut haavan kasvattamiselle ja on hoitanut torjunnan. Tuskin se muuten onnistuisikaan, kun tiedetään miten herkkä haapa on erilaisille viotuksille.

    Tuo haavan kaulaaminen ei tule mieleenkään, sen kasvattamista on yritettävä epäonnistumisista huolimatta. Yhdestä hyvästä haavankannosta uudistusalalla saadaan hyvinkin muutama aari hyvää haavikkoa, jos jollain opilla onnistuisi sen torjuntapuolen hoitamaan.

     

Esillä 10 vastausta, 2,061 - 2,070 (kaikkiaan 4,004)