Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 2,081 - 2,090 (kaikkiaan 4,004)
  • Jovain

    Mikä sitten on kaukaa haettua ja mikä tulevaa. Eihän sieltä harsintajulkilausumasta ole kuin reilut puolivuosisataa. Se on pitkä aika metsänkasvatuksessa, meinaa jo yhtä puusukupolvea ja metsänkasvattajan osalta hyvinkin kahta. Pitkään on harsinta ollut kiellettyjen listalla ja tuskin nämä muutamat vuodet ovat sitä riittäneet avaamaan.  Vielä 70 luvulla pyydettiin leimaamaan (harsimaan) jatkuvan kasvatuksen leimikoita. Metsänomistajat, jotka eivät hyväksyneet alta leimaamista ja olihan niissä leimikoissa hyvä tukkisaanto sahoille, jäi vielä kunnon tukkimetsä lihomaan. Olivat epävirallisia ja onhan niistäkin ajoista melkein puolivuosisataa tultu tähän päivään. Tiedä sitten Jees, se vanhakin voi olla uutta ja tätä päivää.

    Jovain

    Ei ollut mistään periaatteellisesta, ei sovi tähän yhteyteen. Vaan todellisesta toiminnasta, yhtiöiden urakoinnista. Valtaosaltaan yhtiöiden alueurakointi tekee hyvää tulosta, etten sanoisi erinomaista. Onhan se myös yhtiön etu, josta ei ole varaa lipsua. Sitten on näitä päinvastaisia tapauksia.

    Ennen aikaan korjuuvastuu oli metsänomistajilla, hankinta. Tällä hetkellä se on yhtiöllä, pysty n. 90 % osuudella. Ja ennen valvonta oli tiukkaa, muistamme metsäkäräjät. Tällä hetkellä voi kysyä, meneekö yhtiöiden omavalvontana?

    Aikoinaan olin leimaamassa rauhoitettuja metsiä. Metsiä, joille langetettu tuomio ja kirosana oli harsinta ja kysymys oli metsän hävittämisestä. Rohkenen kuitenkin väittää, että siitä varsinaisesti ei ollut kysymys. Hoidon puutteesta kyllä, saatiin hoitoleimauksella ja hakkuulla metsät hyvään kuntoon. Siihen aikaan ei turvauduttu avohakkuisiin, korkeintaan ääritapauksissa, vaan hoidettiin metsät muuten kuntoon.

    Tällä hetkellä toimitaan toisin. On anteeksi antamatonta, jos metsän ensimmäisessä hoitoharvennuksessa metsä harsitaan pilalle. On toimenpide jonka seurauksena ei ole juurikaan mitään tehtävissä, aloitetaanko alusta? Yhtiöllä on tietenkin korvausvelvollisuus, mutta kaipaisi, että yleistä valvontaa ja mahdollisia sanktioita pidettäisiin myös esillä.

    Jovain

    Ei siihen ruudinkeksijää tarvita havaitsemaan minkälaista puuta poistetaan. Jos ei sitä tiedä, ohjeistus sen kertoo, valtapuuston kehitystä haittaava puusto poistetaan. En usko rahapulan tmv. syyn riittävän perusteeksi pilalle hakkuuseen.

    Ei sovi vielä ensiharvennuksille yläharvennukset väljennykset harsinta, JK lakirajat tmv. ja kun laki vaatii tavoitetiheys jätettäväksi. Onhan siellä sitten sitä runkolukua, mutta metsän jatkokehityksen kannalta lähinnä kuitu tai muuta hukkapuuta.

    Jovain

    Höpö höpö mehtäukko, vaatii jo raskaampia perusteluja. Minkä laisina kesseleinä pidät metsämiehiä?

    Yhtiön ja sopimusurakoitsijan töistä minun käsittääkseni on kysymys. Havainnot voi tehdä vaikka auton ikkunasta, puut pinosta ja laput pinon päistä. Hankintahakkaajan töistä ei ole kysymys, metsärahaston tmv. en osaa sanoa. Valvontaa olen aina ihmetellyt.

     

    Jovain

    Johan kuitumetsää saa avohakata, sitä ei laki kiellä. Voi olla moitittavaa, mutta ensiharvennuksen pilalle hakkaaminen ei tunnu olevan edes moitittavaa. Olikohan valtapuiden lisäpuiden lisäpuista vai mistä oli, mutta näkee paljon pilalle hakattuja ensiharvennuksia.

    Tavoitetiheys (+/- 1000) kuitataan kylkiäisen kylkiäisillä, joista ei koskaan tule mitään ja jätettyjen valtapuiden/lisävaltapuiden määrä, riittäisikö reiluun siemen/suojuspuuasentoon. On huono ennuste metsän tulevalle kehitykselle. Sanktioista ei ole tietoa. Hyvin näyttää harsinta onnistuvan vielä tänäkin päivänä.

    Jovain

    Eiköhän Jeessin metsät ole tässä suhteessa puuhapalstoja. Ei kaadettu parasta ennen, vaan ne parhaat säästettiin aina viimeiseksi ja näin toimittiin nimenomaan jaksottaisessa metsänkasvatuksessa, joka oli jo siihen aikaan 60-luvulla valtaosa metsänhoitoa. Ei siihen aikaan tehty pienaukkoja, vaan vapautettiin taimistoja ja nuoria metsiä metsänkasvulle.

    Jeessin käsitykset tässä suhteessa ovat menneet päälaelleen, niinhän ne ovat myös metsälaissa. Ennen pelattiin runkoläpimitoilla ja nykyään noudatetaan pohjapinta-aloja. En väitä, että jaksottaisen metsänhoidon kannattajat toimivat näin, mutta on syytä katsoa myös ympärilleen, mitä siellä tapahtuu.

    Pidetäänkö hölmönä sitä motokuskia joka tekee tilin säipäleillä? Otetaan mieluummin parasta, tehdään tili ja täytetään pohjapinta-ala vaatimus säipäleillä. Tämä on sellaista jossittelua, mutta näinhän toimitaan, hakataan metsä pilalle. Tehdään jopa JK metsä lakirajoille tai Kemera vaatimus täytetään säipäleillä. Metsälaki antaa tähän mahdollisuuden. Ennen toimittiin toisin, metsän hävittäminen estettiin runkoläpimitoilla.

     

     

    Jovain

    Mehtäukko: ”Näpertelyyn jää sitten johu osa”. On aika paljon sanottu, jos siltä näyttää ja tehdään parasta JK hakkuuta ja logistiikkaa. Näyttää tuo kannattavuus puoli myös menevän sen mukaan, kummanko oppisuunnan tutkijat ovat laskelmia tekemässä.

    Näyttää uhkaavasti metsänhoidon metodit suuntautuvan takaisin 50-60 luvulle. Otetaan sieltä opiksi ja nimen omaan luontaiseen metsänhoitoon. Jalostushyöty logistiikan ohella on tietenkin muuttunut, mutta niinhän sitä toimittiin ennenkin. Siihen aikaan kelpasi vain parasta ja nimenomaan kasvamaan jätettäväksi puustoksi. Eli jalostettiin sitä ennenkin sen ajan mittakaavassa ja onhan sen ajan tuotokset olleet meidän nähtävillä vanhoissa metsissä.

    Mieleen tuolta ajalta ei ole jäänyt, että olisi ollut hoitamattomia läpipääsemättömiä viitoja, ainakaan siinä mitassa mitä tällä hetkellä on. Ja tämähän tarkoittaa myös sitä, että on tehtävä ennakkoraivaus ennen hakkuuta nuorissa metsissä.

    Jovain

    Aivan, olet oikeassa Visakallo! ML agendalla sivuraiteella pidetään metsänomistajien vaihtoehdot. Puukauppa, hankintakauppa pystykaupan sijaan ja JK metsän kasvatus tässä tapauksessa, jaksollisen metsänkasvatuksen sijaan. Eli se marginaali joka metsänomistajilla on. Eivät kaikki metsänomistajat ole valmiit pystykauppaan ja jaksolliseen metsän kasvatukseen. Ja koska se vaihtoehto toteutuu heikommilla ehdoilla. En minäkään ole valmis maksamaan kaikesta ja käymään puukauppaa, en ainakaan ilman kilpailua. Metsänomistajien vaihtoehtoja ei kilpailuteta ja se näkyy mm. puunhinnassa. Klusteri kyllä kilpailuttaa, mutta kilpailuttaa itseään. Metsänomistajat pidetään tämän kilpailun ulkopuolella.

    Jovain

    Hyvä kysymys mehtäukko, mehän kohta olemme samaa mieltä. Ei tarvitse sonklotella, sillä olen ratkaissut nämä kysymykset jo aikaa sitten. Yhteensovittanut metsänhoidon kuin puukaupan. Odottamassa on JK tukkimetsää toimituskauppana. En kai niin hölmö ole, että lähtisin tekemään pystykauppaa ja lähtisin hyväksymään selvässä kohteessa pystykaupan ja metsänviljelyn. Saahan sitä leikkiä vaikka virkamiestä tai metsäpoliisia.

    Jovain

    Samoja elementtejä on molemmissa metsissä, joiden välillä käydään jopa kiistaa siitä, kumpaanko kuuluvat. Ei tavan metsänomistaja kestä mukana tässä, vaan tekee omia johto päätöksiä, jotka ovat sitten kaukana todellisesta.

    Eiköhän ole harmonisoinnin paikka, tarvitaanko yleensä kahta metsänkasvatusmenetelmää. Eivätköhän ole yhteensovitettavissa. Tässä on  vähän sanlainen tilanne metsähoidossa kuin puukaupassa, yhteensovitettavissa.

Esillä 10 vastausta, 2,081 - 2,090 (kaikkiaan 4,004)