Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Hankintakauppa on oma järjestelmänsä, sillä on oma logistiikkansa, ei se sovellu pystykaupan logistiikkaan. Käsitellään erikseen, hoidetaan erikseen, kuljetaan erikseen, pidetään erillään, mitataan erikseen ja maksetaan erillään. Ja kaikki tämä maksaa. Mistä syystä ei pyritä samaan logistiikkaan . . ?
Muistamme hyvin ajan, jolloin hankintakauppa ja pystykauppa olivat tasapainossa. Tällä hetkellä pystykauppa hallitsee ja nyt epätasapainon hyväksi ei tehdä mitään?
On tullut otettua kantaa joskus. Omalta osaltani olen ratkaissut, ostan korjuun palvelun puut ostavalta yhtiöltä laskua vastaan. Tähän järjestelyyn sisältyy kaivattu logistiikka, katkonta ja mittaus. Onnistuu myös yhtiön hyväksymällä ulkopuoleisella urakoitsijalla. Miksei myös omalla kalustolla jos sellainen on tarjota. Kustannukset vähennyksiin, niin myös korjuun alvi. Ja puunhinta tien varressa on vähintään hankintalisän verran yli, eli kustannukset on huomioitu puunhinnassa. Näin myös tukkikaupassa ja avohakkuilla. Logistiikka auttaa tässä, se näkyy myös hinnassa. Eihän yhtiön miehet lähde selittämään näitä vaihtoehtoja.
Risut mehtäukolle. AJ: Olen uudistanut viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana huomattavan määrän tasaikäisiä vanhoja kuusikoita ja koivikoita jatkuvan kasvatuksen erirakenteisiksi sekametsiksi. Ei tämä mitään tavatonta toimintaa ole ollut. Istuttaen ja kylväen myös luonnon tarjonta, valopuut edellä. Hoitotyöt täytyy tehdä.
Puu Hastelijan hintatiedot ovat hyvinkin suuntaa antavia. Eihän puukauppaa kannata käydä jos hintoihin ei sisälly myös kulut.
Jk puulla on ikä ja on myös kiertoaika. Minkä ikäisenä taitetaan, voi olla 50 vuotta ja voi olla 100 vuotta tai yli. Riippuu tavasta miten sitä tuotetaan.
Jk metsällä on myös kiertoaika. Voi olla sen 200 vuotta tai enemmän. Voi olla myös vähemmän tai jatkua iättömiin.
Lähdettiin avohakkuualasta, voidaan toimia myös niin ja käyttää keinollista metsätaloutta hyväksi ja suuntautua peitteiseen metsänkasvatukseen. Ei kuitenkaan hirttäytyä siihen, vaan että voidaan uutta kietoa käynnistää alusta.
Eiköhän ole hyväksi että on vaihtoehtoja. Vaihtoehdot voivat kuitenkin olla aika kaukaa toisistaan. Uutta alkua voidaan hakea myös lakirajoilta, voidaan kasvattaa alikasvoksia, tai aloittaa vanhoista tasaikäisistä kuusikoista esim. Tai voidaan pitäytyä jaksottaisessa metsän kasvatuksessa, kaikella on puolensa.
Aegolius: On vähän riskaapelia arvailla jos ei tiedä, tietyt argumentit ovat täälläkin. Kaikkea ei vaan saa puettua sanoiksi ja numeroiksi, siinä on se vaikeus.
Metsänhoidon ohjeet ovat suosituksia, voidaan toimia myös toisella tavalla. Siinäkään ei ole mitään väärää, voi olla jopa suositeltavaa.
Jk kietoajalla tarkoitin jk:n aloitusta avohakkuualasta. Aloitus esim. taimia istuttamalla. Etukasvuisina koivusta ja männystä saadaan jo toisessa harvennuksessa sahapuuta ja on kiertoaikana 40-50 vuotta. Puulla on ikä ja kiertoaika myös jatkuvassa kasvatuksessa ja on rinnastettavissa jaksottaiseen metsän kasvatukseen.
Tutkijoiden kanssa olen samaa mieltä tuossa nimenomaisessa kohteessa. En ole erimieltä muutenkaan. Jatkuvan kasvatuksen aloitus tuossa vanhasta tasaikäisestä kuusikosta ei ole suositeltavaa.
Tarkoitin että en maksa mehtäukolle. On vähän saman tyyppinen asia kuin matkkinamiesten puheet. Ovat oppineet, repertuaari kattaa jaksottaisen hyvät puolet. Mieluummin näin päin kuin että jäävät käyttämättä. Kirves on metsän paras lääke, on aivan turha kainostella sen käyttöä ja vieroksua metsänhoitoa ja sen tarjonnan runsautta. Ei ainakaan käydä rajoittamaan, siihen näyttää olevan monta hyvää syytä.
”Näillä kahdella jk profiloituneella on niin huterat pohjat keskusteluun, uskottavuus on nollissa”.
”Jovain on sekasotkun mestari”.
(Ruskii söi sanansa.)
Ei mahda mitään, jos käsityskyky ei riitä tai metsänomistaja vastaisuus on sitä luokkaa tai klusteri korttia käytetään, sinne ei uutta mahdu. Siitä mehtäukolle maksetaan. Metsänomistajana en lähtisi sorkkimaan, en ainakaan laskisi omaan metsään. Sillä metsänomistaja maksaa tässä pelissä kustannukset ja mehtäukko sopimusurakoitsijana korjaa potin. Niin myös omissa metsissään.
Aegolius: ”Kukaan muukaan (taaskaan) ei maininnut mitään oikeaoppisesta metsänkasvatuksesta”. Sitäkin enemmän metsänhoidon puutteista (kuten mehtäukko edellä), joilla ei ole tekemistä toimivan jk metsänkasvatuksen kanssa. Käytetään esimerkkeinä sitä vastaan.. kysymys oli jk kasvatuksen kiertoajasta, jk hoidon toimivuudesta, yhteensovittamisesta jne.
Aegolius, on kyseenalaista väittää, että puuta tulee vähemmän tai hinta on alempi. Tuskin riittää aloituksen viljelyn kustannuskaan selittämään heikompaa tulosta. Riittää kun päästään samaan.
