Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 2,731 - 2,740 (kaikkiaan 4,005)
  • Jovain

    Hidasta tuntuu olevan alikasvoskuusen kasvattaminen. Tottahan sekin on mahdollista, mutta että otetaan ihan vertailun lähtökohdaksi. Saadaan 50-vuodessa kituutettua kuusentaimet lähtötilanteeseen.

    Eihän se oikein ole mahdollista tommot. ottaa vertailun lähtökohdaksi.  Hakattu on viljelyn jäljiltä 50-vuotiasta metsää, jossa jäävä puusto on kuitu ja tukkipuu kokoa ja josta alkuperäinen viljelty tukkimetsä on poistettu.

    Jovain

    Taimien kituuttaminen on huono lähtökohta. Näilläkin palstoilla tarjoillaan jopa 50 vuotiasta alikasvosta lähtökohdaksi jatkuvalle kasvatukselle, mutta on korkeintaan jossain vastustajien mielikuvissa. Siinä ajassa jatkuva kasvatus tuottaa jo tukkimetsää.

    Jovain

    Näinhän se menee, hyvää on syytä puolustaa. Tottahan jaksottainen metsänkasvatus on parasta, mitä tällä hetkellä on tarjolla, mutta myös jk metsällä on sijansa. Silläkin tehdään tulosta. Metsänhoidon paremmuutta näillä ei kuitenkaan ratkaista.

    Nimittäin tuppaa olemaan myös niin, että se hyväkin metsähoito on huonoa metsänhoitoa. Näyttää toimivan myös niin, että maksimoidaan metsien tuotot ja otetaan ne korkeat tuotot kohteesta riippumatta.

    Metsänhoidon paremmuutta voidaan ratkoa tähänkin tapaan ja ”tuetaan” jk metsän kasvattamista. Antaahan metsälaki siihen mahdollisuuden. Kysymys on myös valtavista tulonsiirroista yhteiskuntahyvän hyväksi. Menettely, joka ei tue tavan metsänomistajaa. Jotain pientä luvataan metsänomistajallekin.

    Jovain

    Näinhän se menee, ensimmäinen harsinta tuottaa ja sitten hiipuu. Jk:ssa lähtökohdat ovat toisaalla, ei jaksollisen metsän harsintakerroissa. Sitä käytetään tällä hetkellä bisneksessä ja ihan metsälain turvin.

    En epäile mehtäukkoa harsintahakkuista, jos vaikka hänen menettelytapansa epäilyttävät. Nehän sopivat mo:n hienosäätöihin, mutta on syytä varautua myös jk hakkuisiin, menettelytapojen ja toimivan kaluston osalta.

    Pidän Pukkalan vapaata mallia hyvänä, siihen kuuluu avohakkuu. Vierastan kuitenkin jk metsän avaamista jaksolliseen metsään, sillä jaksollista metsää kasvatetaan alaharvennusten ja alustan raivaamisen kautta. On vastakohta jk metsälle ja kysymys on jopa ajasta. Eihän taimettuminen onnistu lähellekään joka paikassa.

    Menisin mieluummin vapaiden mallien kautta. Ei kuitenkaan harsinnan ja lakirajojen kautta. Onhan se kornia, että jk:n vastustajat hyväksyvät jaksollisen metsän kasvattamisen jk metsänä ja saarnaavat sitten harsinnan turmiollisuudesta.

    Jovain

    Harsintajulkilausuma annettiin jo 40-luvulla. Ei pidä sotkea sitä, mikä on harsintaa ja mikä on jatkuvaa kasvatusta. Jk-malli ei kyllä avaudu näistä palstan jaksollisen harsinnan väittämistä, joka tuottaa puuta mukavasti ja hiipuu sitten. Ei se malli avautunut metsälain uudistajillekaan, käytetään nyt metsälain turvin ja ihan muussa tarkoituksessa.

    Jovain

    Huonosti jk on toteutumassa jaksollisen metsänkasvatuksen olosuhteisiin. Kysymyshän ei välttämättä ole edes jk metsästä. Jaksollinen metsä kasvatetaan tiheänä ja alaharvennuksiin perustuen. Jk:lle olennainen väljyys ja alustan kehittyminen jää toteutumatta. Lopputulema on usein raiskattu, olkoon vaikka harsittu. Siihen uusi metsälaki antaa mahdollisuuden ja aivan toisenlaisessa tarkoituksessa, kuin jk metsän perustamisessa tai kasvattamisessa oli tarkoitettu.

    Tottahan jk metsän kasvattaminen onnistuu. Onnistuu yleensä hyvin avohakkuun kautta ja erilaisten välivaiheiden kautta. Myös metsässä, jossa jk on jo olemassa. Eli onnistuu paremmin, jos jk metsä on saanut kehittyä ilman jaksollisen metsän kasvatuksen rasitetta ja ilman jaksollisen konekorjuun rasitetta. Kehittyviä alikasvustoja pidetään vielä tänäkin päivänä konekorjuun haittana.

    Jovain

    Puukauppa on lähinnä bulkkia, johon erikoispuukauppaa ei sisälly. Tyvistä ja kaupan kohteena olevista puutavaralajeista maksetaan ja korkeintaan luvataan hyvittää hinnasta, jos leimikko on laadukas. Näinhän sen kuuluu mennäkin, markkina on ostajalla ja puunhinta määräytyy sen mukaisesti. Vähäistä on metsänomistajien erikoispuukauppa ja erikoispuiden tarjonta.

    Sen sijaan sahalaitokset panostavat tehokkaisiin lajittelulinjastoihin. Bulkit lajitellaan ja saaduilla tuotteilla hallitaan markkinoita, myös erikoispuumarkkinoita. Toisaalta sahat, jotka sahaavat vain bulkkia ovat vaikeuksissa.

    Tässäkin on eräänlainen tulonsiirto, etuus, joka ei kanavoidu puun hintaan. Tottahan on hyvä, että puu lajitellaan tarkkaan ja saadaan tehtyä tuotteita, jotka palvelevat markkinoita, mutta pitäisi sen näkyä myös puun hinnassa. Ei pidä ihmetellä Puukin toteamusta tuolta jostain: ”80-luvulta puunhinta on säilynyt samana ja palkat ovat nousseet 200 % noista ajoista”.

    Jovain

    Eihän niistä pienaukoista oikein ole kuin kuusentaimikoille. Annetaan tilaa kehityskelpoisille ja kehittyville kuusentaimikoille. Lienee tarkoitettukin varjopuulle kuuselle ja sen luontaiselle uudistumiselle. Valopuille soveltuu huonosti ja on kyseenalaista niitä lähteä pienaukkoon viljelemään. Niitä varten on suuremmat aukot ja myös lähtökohtainen tarve aloittaa kierto alusta.

    Tuo Pukkalan metodi käsitellä metsää metsän tavalla on hyvinkin tuttua 50-60 luvulta. Käsitellä metsää tavalla, joka on mahdollista tänäkin päivänä. Logistiikka on muuttunut, mutta eihän sillä välttämättä ole vaikutusta siihen, miten metsiä on mahdollista käsitellä tänäkin päivänä.

    Jovain

    Ei se niin mene, että on vain jaksollista tai peitteistä metsänhoitoa. Molempia tarvitaan ja käytetään, voidaan soveltaa myös samaan metsään. Kiistatta Timo Pukkalan peitteisessä metsänhoidossa on myönteisiä puolia, kysymys on myös tutkitusta tiedosta.

    Jovain

    Oli toki alaharvennukset ja vajaatuottoisten metsien uudistamiset, jaettiin mm. ilmaisia kuusen taimia. Mutta olivat myös ylispuu ja väljennyshakkuut, joita ei voida pitää harsintahakkuina. Kysymys ei myöskään ollut vouhottamisesta tai politikkojen ilosta, vaan metsähoitomenetelmästä, siinä kuin jaksollisessakin metsänhoidossa. Olennaista on avohakkuut, joilla poiketaan varsinaisesta jatkuvasta kasvatuksesta.

Esillä 10 vastausta, 2,731 - 2,740 (kaikkiaan 4,005)