Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Suorittava Porras:
”Toiminnan on kuitenkin oltava organisoitua , jotta metsästyksen jatkuvuus laillinen toiminta turvataan.”Tällä ”organisoidulla toiminnalla” ei vain näköjään saada mitään tuloksia aikaiseksi. Syykin on selvä, kun ei halutakkaan saada.
Siksi homma pitää järjestellä uudelleen ja panna vaikka edes hetkeksi ”vapaasti kellumaan. Tehotonta ”organisointia” on ylläpidetty nyt vuosikymmeniä.Suorittava porras:
”Täällä oletetaan , että yksin pyytämällä hirvi on helppo saalis. Tämä on varsin kaukana todellisuudesta.”En tiedä miten helppo se on kun en ole mitään koskaan metsästänyt, mutta tiedän sillä tavalla elätetyn pesueta talven yli sellaisenakin aikana jolloin hirviä oli todellakin vähän, kaatolupiakin kunnan alueella peräti neljä vuodessa, kun niitä 70-luvun hulluina vuosina oli jopa yli neljäsataa.
Siihen metsästykseen ei todellakaan voi käyttää maasturia. Ne äijät vain yksinkertaisesti osasivat hommansa.Terveisin: Korpituvan Taneli
Suorittava porras:
”On anteeksipyynnön paikka ”Korpituvan Tanelilta”. En ole tarkoittanut loukata asiansa osaavia metsänomistajia. ”OK! Saat anteeksi, mutta toivoisin sinun samalla myös oppineen jotain.
Suorittava porras:
”Suurimmassa osassa tapauksista metsän oikeaoppisella hoidolla voidaan merkittävästi vähentää tai jopa kokonaan välttää hirvivahingot.”Minulla on ollut hirvivahinkoja taimikoissa. Pahin oli kun hirvet söivät aivan yhdettömiin raudustaimikon 80-luvun alussa. On ollut myös taimikoita, joissa tuhoja ei ole merkittävästi ollut.
En vain ole huomannut juurikaan tuollaista kohtalonyhteyttä taimikon hoidon ja hirvivahinkojen välillä. Peltotaimikossa hirvet söivät kesällä pajupuskien seasta männyntaimia. Siispä raivasin pajut pois ja kas seuraavana vuonna hirvet himoitsivat niin kovasti niitä nuoria pajunvesoja, että männyntaimet menivät sitten kokonaan.
Toki minäkin yritän pitää lehtipuun pois männyntaimikoista yms.
Mitään automaatiota tuossa asiassa ei kuitenkaan ole. Kun hirvet syövät niin kyllä siinä yleensä menevät meidän hoidetut ja naapurin hoitamattomat samaan pötsiin.Suorittava porras:
”Kannan ollessa liian suuri jossakin (voi olla hyvinkin suppea alue) voi joutua kokemaan Tanelin kohtaamia murheita. ”Kanta on ylettömän suuri, keskimäärin, koko Suomi nimisen valtion alueella. Se pitäisi pudottaa kolmannekseen, tietenkin niin että jäävä kanta jakautuisi mahdollisimman tasaisesti Suomeen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Pitää ottaa hirvionnettomuuksissa huomioon se että meillä on tuhansin kilometrein teitä joilta hirvivahingot on nollattu aitaamalla ne veronmaksajan varoin. Nykyiset vahingot tapahtuvat huomattavasti pienemmillä tiekilometreillä ja paljon pienemmällä liikennesuoritteella kuin ennen.
Eli Siis LIIKENNEVAHINGOT OVAT LISÄÄNTYNEET RAJUSTI TODELLISUUDESSA!Toisaalta täällä ainakin niitä tapahtuu. Viime vuonnakin melkoisesti. Nyt keskustelin puolitoista kuukautta sitten erään metsästäjien napamiehen kanssa asiasta. Hän oli huolissaan, että on tapahtunut jo hiukan enemmän kuin viime vuonna. Senjälkeen on tullut monta kolaria kunnan alueella, jopa kaksi kolaria päivässä. Tässä on tietenkin kapea näkövinkkeli, mutta karmeaa todellisuutta kyseisille henkilöille ja heidän läheisilleen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Niin salametsästäjät saavat hirven nurin yksinkin. Niinhän se oli täälläpäin ennen mökinäijillä tapana, että syksyllä ammuttiin hirvi, kun muuten pesue ei olisi ehkä kevättä nähnyt. Ei se muuta kai vaatinut kuin osaavan miehen, mutta sehän on jo paljon sekin.
Ainakin pohjoisessa on vielä kymmenkunta vuotta sitten on pyydetty luvallisiakin hirviä ns naakimalla, mutta nykymetsästäjätkö eivät tätä enää osaa?Hirvenmetsästyksessä on vähän liikaakin sellaisia luutuneita käsityksiä. Yksi sellainen on tämä 1000ha alue. Se on vain sen takia että saadaan maanomistajat pelattua asiasta ulos ja homma metsästysseurojen hallintaan.
Näitä luutuneita tapoja pitäisi pöyhiä oikein kunnolla, että saataisiin metsä- ja liikennevahingot kuriin.
Liikennevahingotkin vain kasvavat koko ajan rajusti, jos ottaa huomioon, että on rakennettu tuhansin kilometrein hirviaitoja, eikä vahinkojen kokonaismäärä silti tipu. Ja veronmaksaja maksaa aitojen tekolystin.Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuosta vapaasta hirvenmetsästyksestä.
En minäkään sen toteutumista niin kovin todennäköisenä pidä, mutta se on se suunta johon pitää tähdätä. Eikä se nyt niin mahdoton järjestelyiltään olisi toteuttaa. Eihän seuruemetsästystä silti tarvitsisi kieltää.
Harrastelija sanoo että salametsästäjät sen yksinmetsästämisen osaavat, mutta hän ei salametsästystä hyväksy. En muuten hyväksy minäkään. Tässä kerran kun manailin hirvien liian suurta määrää, niin joku tuli nykäsemään takinliepeestä ja ehdotti, että hän voisi järjestää muutaman kaadon lisää, saisit sitten sinäkin kunnon paistit kun teet vähän yhteistyötä. Kivahdin siihen että minä mitään salaampujia tänne silti kaipaa. Hän yritti houkutella, vähän suuremmalla lihaannoksella. Sanoin että salametsästyksen kanssa en ole missään tekemisissä, että jos aiot ampua jotakin niin tee se sitten niin etten minä ole tietoinen äläkä myöhemminkään kerro edes.
Olen vakaasti sitä mieltä, että kaikki asiat pitää tapahtua laillisessa järjestyksessä. Toisaalta meidän kaikkien pitää toimia niin että meillä olisi oikeudenmukainen lansäädäntö. Tarkoittaa hirvien suhteen sitä että metsä- ja liikennevahingot pitää ottaa todesta, eikä naureskella niille.Terveisin: Korpituvan Taneli
Näyttää siis olevan hirven ”normaalia” tuhotyötä tuo istutustaimikkoni pureskelu.
Mites on nyt ”suorittava Porras” minkä virheen tai laiminlyönnin olen nyt sitten metsänomistajana tehnyt kun näin kävi?
Alue on raivattu tarkoin lehtipuusta, jota ei mitenkään merkittävästi kyllä ollutkaan. Samoin on poistettu laikki pienetkin kuusen alikasvokset, jotka olivatkin jo melko vanhoja. Alue on ojitus/kääntömätästetty. Heinittymistä ei vielä ole merkittävästi havaittavissa.Yritä nyt keksiä joku laiminlyönti minulta, joka tuhon aiheutti. Maat on olleet aina metsästysseuralla vuokralla. Hirvenmetsästykseen ei ole osallistunut isäni enkä minä, ehkä se sitten on se minun laiminlyöntini? Toisaalta olen ollut tiiviissä yhteistyössä metsästäjien kanssa ja he ovat kiitettävästi kohdistaneet jahtia mailleni, kun olen muistanut heitä hyvillä tiejärjestelyillä.
Niin että kiinnostais tietää millä nyt sitten vierität syyn minulle metsänomistajana?
Minusta syy on vain ja ainoastaan lupa-alueisiin ja seuroihin perustuva kaatolupajärjestelmä. Lupia on anottu niin ettei aina ole kaikkia edes saatu. Silti lupia on kuitenkin ollut kertaluokkaa enemmän kuin täällä on puhuttu, siis kymmeniä kullekkin yhteisluvan seuralle. Yhteislupa-alueen kaikki luvat on yleensä ammuttu, mitä nyt joskus yksi vasa on jäänyt juoksemaan.
Ratkaisuksi jää vain vapaa hirvenmetsästys, jossa ainoat rajoitteet ovat aseluvat ja ammuntakokeet.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Täytyy ottaa huomioon myös se että teitä on aidattu tuhansin kilometrein.
Se on myös hirvikustannus ja aidasta aiheutuu haittaaa kulkemiselle.
Ennenkaikkea aidat vähentävät tiekohtaisia hirvikolareita lähes 100%, mutta kokonaistilastoissa se ei näy mitenkään. Eli Hirvikolarit ovat lisääntyneet rajusti alemmalla tieverkolla.Minun perstuntuma kolaritiheyteen on se että kun hirvikanta puolittuu, niin hirvikolarit putoavat neljäsosaan. Samoin metsätuhot.
Muistelen lukeneeni joskus jonkun tutkimuksenkin, mutta en muista mistä ja milloin.Terveisin: Korpituvan Taneli
Karkkoaminen!
Onko tässä taas joku maakuntien välinen nimitysero? En nyt oikein tiedä mitä muuta sanaa käyttäisin.
Pantiin jotain kiviä tai joutopuuta alle ja kaksi koipelia niiden päälle ja ladotaan siihen varvi (kerros) koipeleita ja sen päälle ristiin toinen varvi jne. Sanottiin että puut olivat ristikarkolla kuivamassa. Piti muuten tehdä tarkkaa työtä, jos oli esim. kahdeksanjalkaista koipelia ja juuri kun sai ylimmän varvin valmiiksi, puut alkoivatkin vieriä johonkin suuntaan, niin oli siinä tekijällä naurussa pitelemistä, firma kun maksoi vain yhden taksan, vaikka olisi sitten useampaankin kertaan karkonnut. Jotkut pitivät kunniaasiana ettei reunimmäisia kiilattu millään kapuloilla tms. Piti osata tehdä muuten sellainen karkko, että se pysyi. Mutkapuut reunoille olisi ollut helppo konsti, mtta kun ne piti viallisina jättää sivuun.Juuri tuo pokaran varren muoto on tärkeä, pituus vähän maun mukaan, mutta ei kai koskaan puolta metriä pidempi, joillain varsi oli hyvinkin lyhyt. Se pikkukeksi nimitys on siinä mielessä ymmärrettävä, että meillä ainakin isän tekemä pokara oli hyvinkin uittokeksin mallinen, eli siinä oli myös se työntöpiikki.
Kyllä sinä kuusimottinen olet tätä karkkoamista tehnyt, mutta vain jollain muulla nimellä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
