Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 2,731 - 2,740 (kaikkiaan 4,124)
  • Kurki

    Paljonko metsäteollisuuden kokonaisvoitoista tuli paperiteollisuudesta?

    UPM ilmoittaa kaipolan  kolmen paperikoneen sulkemisen ja muiden Suomen järjestelyjen tuovan säästöjä 75 miljoonaa vuodessa.

     

    Kurki

    Lisäksi ylisuuria osinkoja maksettu jo pitkään.

    Onko 5% ylisuuri osinko?

    Kaipolan kolmen paperikoneen sulkeminen ja muut jäjestelyt tuovat UMP:lle säästöjä 75 milj vuodessa.

    Miten tappiolla oleva Kaipola on voinut maksaa Pesoselle palkkaa?

    Suomalaisten pörssiyhtiöiden johtajien palkkataso maailman mittapuun mukaan on heikoin, mutta työntekijä puolella maailman korkein. Ruotsin palkkataso on  siis 40% alempi eli Suomen palkkataso on 67% Ruotsia korkeampi.

    Kalle Kehveli mitä ilmeisimmin tuki alkuvuoden lakkoilua, jossa metsäteollisuus menetti satoja miljoonia, kun tuokaan 67 % Ruotsin palkkatasoa korkeampi palkka ei riittänyt.

    Ruotsissa ja Saksassa palkkaneuvottelut siirrettin alkuvuodelta syksyyn. Enkä usko että siellä lakkoja palkankorotuksia tulee.

     

     

    Kurki

    Kaipolan tiedoitustilanteessa Anu Ahola kertoi ulkoisista tekijöistä, jotka vaikuttivat tehtaan alasajoon:
     1. logistiikkakustannukset Näistä mieleeni tulevat mm. liikenteen polttoaineverot sekä vihreiden läpiajama EU:n rikkidirektiivi itämeren laivoille, jota ei sovelleta välimerellä mm. Italian vastustuksen vuoksi.
    2. Energiaverot ja yleiset maksut Tästä mieleeni tulee mm. sähkövero, joka EU:ssa on oltava vähintään 0,5 euroa megawattitunnilta. Ruotsissa se on minimissään, siis 0.5 euroa, kun taas Suomessa teollisuuden sähkövero oli 7 euroa megawattitunnilta vuonna 2019 (ja on edelleen korkea, vaikka hallitus päättikin joistain kevennyksistä). Kaikkeen tulee päälle vielä 24% arvonlisävero – puunhankinta mukaanluettuna.
    3. Palkkakustannukset Anu Aholan mukaan yksittäisen työntekijän työntekijän ansiotaso on Suomessa kilpailijoita korkeampi. Saksassa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 30 % vähemmän kuin Suomessa ja tekee 100 tuntia enemmän työtä vuodessa. Ja Ruotsissa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 40% vähemmän kuin Suomessa.

    Tuohon jos lisäisi Sanna Marinin tavoitteen 6 tuntinen työpäivä nykyisellä palkalla, niin kaikki puujalostus loppuisi Suomessa ja loppuu se näilläkin palkoilla, jos KIKYä ei aloiteta välittömästi.

    Kurki

    Juuri näin mitä Tippa tuossa sanoo.

    Enempiä laskelmia ei tarvita.

    Kurki

    Ravinnesieppareina on viime aikoina tutkittu pöllinippujen vaikutusta jättämällä niitä ojiin sopiviin paikkoihin.

    Mieleen tulee, että puhdistava tekijä pöllinipussa olisi kaarna. Nipun pitäisi olla (esim. 10kpl d=10cm) tyvipöllejä, joissa olisi ehjä paksu kaarna ja asetettu ojaan niin, että tyvipäät olisivat virtauksen suuntaan.

    Kurki

    En olisi mitenkään muuten voinut harrastuksena, ilman omia pääomia, runsaassa kymmenessä vuodessa kasvattaa itselleni velatonta nelinumeroista metsätilaa.

    Takoittaako tuo nelinumeroinen metsätilan pinta-alaa vai arvoa?

    Kurki

    <<<Kertahakkuut 60 luvulla metsässä johti 180 000 pakolaisen lähtöön Ruotsiin.<<<

    Suomessa on riittänyt puuta aina menekkiä vastaavasti. Metsätöiden koneellistaminen on vapauttanut työvoimaa. Joskus 1950- 60 luvuilla parhaimmillaan talvella metsätöitä teki 300 000 suomalaista. Nyt metsätöissä on 3500 ammattimetsuria ja siitä ajasta metsien kasvu on noussut kaksinkertaiseksi 110 milj.m3:iin.

    Suomen metsissä työskenteli vielä 70- ja 80-luvuilla noin 100  000 metsuria. Määrä on supistunut runsaassa 30 vuodessa 96 prosentilla. Nyt ammattimetsureita on hiukan yli 3  500. Metsureiden määrän väheneminen johtuu puunkorjuun koneellistumisesta, joka yleistyi voimakkaasti 80-luvulla.

    https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/23978

    Kurki

    Reima Ranta:

    Puuki: ”JK:ssa uudistuskuluja vastaa pystyyn jätetyn puuston pääoma-arvo .”

    On teillä ihme sekoiluja!! Kuinka äärettömän yksinkertaiset asiat voivat olla näin vaikeita??

    Taloudellisessa mielessä pääoma kannattaa pitää siellä, missä se tuottaa parhaiten – tietysti riski huomioiden.

    Puuki on tuossa oikeassa.

    Päätehakkuussa vapautuu pääomat kokonaan etsimään tuottavinta sijoitusta, mutta JK:ssa puolet jää metsäsijoitukseksi. Esimerkiksi Metsäliitton osuuskiin voi sijoittaa hyvälle korolle koko hakkuutulon, kunhan hakee 0-verokirjan puiden myynnille. JK:n 100 motin rääseikkö jää kasvamaan 3% korolla, mutta päätehakkuun 90% tukkiosuuden 500 mottia siirtyy kasvamaan 5..,7% .

    Kyllä siinä syntyy huomattavaa laskentavoittoa tasaikäiskasvatukselle, joka tietenkin pitää ottaa laskelmiin.

    Kun puukauppoja tekee tarpeeksi tieheään, joka tietenkin vatii enemmän metsäpinta-alaa, niin uudistamiskustannukset ja taimikonhoitotyöt voi aina vähentää verotuksessa pois eikä niille enää tarvitse laskea korkoja vuosikymmeniksi.

    Kurki

    ”korko” tarkoittaa.

    Missä tuota korkoa metsätaloudessa tarvitaan?

    Vähentää menot tuloista kuten yritystoiminnassakin tehdään.

    Kurki
Esillä 10 vastausta, 2,731 - 2,740 (kaikkiaan 4,124)