Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kun suurimman osan haavoista kaulaa ja puolet vielä kaataa, niin monimuotoisuus oikein kukoistaa.
Risuparralla ei ole omaa metsää, joten hapuilun voi ymmärtää, kun konkretiaa jättöpuista ole. Vuosien saatossa on tullut parikymmentä hehtaaria aukkoja ja kaikki jättöpuuryhmät ovat aukoilla. Lisäksi on jätetty harvennuksissa tihentymiä, jotka sitten päätehakkuusssa ovat niitä jättöpuuryhmiä. Näin tulee jatkuvuutta.
Risuparran aloitukselle Seppo Vuokko antaa täystyrmäyksen.
Kaikista väitteistä huolimatta Suomen metsien tila on parempi kuin kertaakaan sataan vuoteen, eikä Suomessa ole merkittävää luontokatoa eikä lajikatoa. Luonnonsuojeluun varatut miljardit pitää suunnata sinne, missä luontokato on totta.
Venäjä vetäytyy Hersonista.
Pojilla on kiire kotiin.
”EU:n ponnisteluista huolimatta luontokato ja ekosysteemien heikkeneminen jatkuvat ja uhkaavat ihmisiä, taloutta ja ilmastoa.”
Tuohon EUn ponnisteluun en osaa ottaa kantaa, mutta loppuosaan kyllä.
On vale, että Suomessa olisi merkittävää luontokatoa ja ekosysteemien heikkenemistä, josta oli haittaa ja että uhkaisivat suomalaisia ihmisiä, taloutta tai ilmastoa. Jos huomioidaan Suomen kaikki nielut niin ne ovat suuremmat kuin Suomen kaikki nykyiset päästöt.
Suomen luonto ja metsät ja ilmasto voivat paremmin kuin koskaan.
”Toimivat ekosysteemit tarjoavat ruokaa ja ruokaturvaa, puhdasta vettä, uusiutuvia raaka-aineita, hiilensidontaa sekä suojaa ilmastonmuutoksen aiheuttamilta sään ääri-ilmiöiltä. Toimivat ekosysteemit parantavat yhteiskuntien sopeutumis- ja palautumiskykyä ja ovat siten ihmiskunnan pitkän aikavälin selviytymisen kannalta keskeisiä, turvaten hyvinvointiamme ja vaurauttamme.”
Suomessa on toimivat ekosysteemit ja sen vuoksi kaikki tuo Suomessa nýt tapahtuu.
Jos oikein ymmärsin.
Oikein ymmärretty.
Ei ole tarvetta lisäsuojeluun, kun sillä ei saavuteta mitään. Tuo Panu Halmeen paljastus, että Etelä-Suomen suuret kansallispuistot eivät tarjoa lahopuusta riippuvaisille lajeille mitään, pitäisi avata suojelua vaativien silmät.
Siitä huolimatta lähes kaikki 4000..5000 lahopuuriippuvaista lajia ovat elinvoimaisia. Minä laskin Punaisesta kirjasta 2019 ensisijaisesti talousmetsien ja vanhojen metsien uhanalaisia lahopuulajeja vain 267 ja niistäkin sitten suurin osa on näitä pienen populaation ja toisen ilmaston lajeja.
Seppo Vuokko: Kaikista väitteistä huolimatta Suomen metsien tila on parempi kuin kertaakaan sataan vuoteen, eikä Suomessa ole merkittävää luontokatoa eikä lajikatoa. Luonnonsuojeluun varatut miljardit pitää suunnata sinne, missä luontokato on totta.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/8f74a090-0b4a-475d-b600-1d664c1c3047
Arvaatte varmaan kirjoittajan.
On papukaija, joka toistelee vihreiden auktoriteettien propagandaa.
Toni Amnell kirjoitti: ””” Suomessa luonto on ajettu erittäin ahtaalle metsätalouden takia. Sinä tunnut ajattelevat, että ”onhan Suomessa puita, eikä luonnonsuojelua siis tarvita”””
Metsätalous ei ole voinut ajaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ahtaalle, kun talousmetsissä ja vanhoissa metsissä on vain pikkiriikkinen määrä Suomen uhanalaisista 2667 lajista.
A-Talkissa Ilmastopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho sanoo ”Jos nyt ei lopeteta Suomen luonnon köyhdyttämistä 1 milljardilla, vaan jarrutetaan toimenpiteitä, niin tulevaisuudessa korjauksen hintalappu on paljon suurempi.”
Miten Suomen luontoa nyt köyhdytetään niin, että sitä pitäisi korjata miljardilla vuodessa?
En ymmärrä. Suomen luonto paranee koko ajan ei huonene millään mittarilla.
Uhanalaisten lajien ongelma tiivistyy ilmeisesti lahopuuhun (muut uhanaiset lajit ovatkin metsien käytön ulkopuolella, perinneympäristöt, lehdot tunturipaljakat jne….), kun Metsätieteen päivätkin siihen keskittyi.
Lahopuuta on ollut riitävästi tähänkin asti, sillä siitä riippuvaisista lajeista yli 90% on elinvoimaisia tai silmälläpidettäviä ja loput pienen populaation lajeja, joita on mahdoton saada elinvoimaisiksii koskaan tai toisen ilmaston lajeja, jossa ovat elinvoimaisia eivätkä kuulu Suomen vastuulle. Kannattaisi kysyä Panu Halmeelta minne sitä lahopuuta voisi jättää, kun Etelä-Suomen suuret Kansallispuistotkaan eivät tarjoa lahopuineen uhanalaisille lahopuulajeille mitään.
Sisäsävedet on riittävän hyvässä kunnossa nytkin metsäojituksista huolimatta, mutta tietenkin siellä parantamisen varaa on ja sinne suuntaisin tätä ennallistamisrahaa. Esimerkiksi nyt on paljon pieniä virtavesiä ja puroja, jotka on kaivettu suoriksi ränneiksi ojitusten yhteydessä. Näitä voisi entisöidä uudelleen serpentiinin muotoon ja tehdä niistä näin keväisiä tulvajärviä niille sopiviin paikkoihin, jossa roudan irroittamat maaainesten ravinteet tulvajärvessä veden virtauksen pysähtyessä laskeutuisivat metsäpohjalle puiden ja muun lajiston lannoitteeksi. Itse olen näitä tehnyt. Näitä tällaisia pienvesiä Suomessa on valtavat määrät ennallistettavaksi ja ne ovat Suomen luonnon parhaita paikkoja.
Ennallistamisrahat pitäisi käyttää näin metsien kasvun ja metsäalan kasvattamiseksi, joka lisäisi hiilinielua eikä ojia tukkimalla soiden tekemiseksi, jotka metaanipäästöjen vuoksi ovat valtava kasvihuonekaasu päästölähde kuten luonnon suotkin 4 milj.ha.
Soita Suomessa on jo riittävästi.
A-talkissa Niinistö mainitsi Hömötiaisen, kuinka sen kanta on romahtanut.
Hömötiaisen kanta Suomessa on 30 000..40 000 ja se luokitellaan erittäin uhanalaiseksi (CR)
Ruotsissa kanta on myös romahtanut n. 77 000 pariin ja viimeisen 10 vuoden aikana 10..30%. Uhanalaisuusluokka on silmälläpidettävä (NT) ei uhanalainen.
I Sverige har den dock minskat markant sedan 1970-talet och i många delar av södra Sverige är den fåtalig och lokalt förekommande, framför allt i områden med rena granskogar. De senaste tio åren har den minskat med 10–30%. Sedan 2020 upptas den på Artdatabankens rödlista som nära hotad (NT).
Englannissa kanta on enää 3000 paria ja myös romahtanut 83% vuodesta 1995. Syyksi arvellaan elinympäristöjen häviämistä, sinitiaisen kilpailua pesäkoloista ja käpytikan aiheuttamia pesän ryöstöjä.
Näkyy olevan samat syyt Suomessakin. Sinitianen on runsastunut voimakkaasti (500 000 paria) samoin käpytikka (300 000…700 000 paria), joka on pesärosvo.
Se siitä metsien hakkuista ja vanhojen metsien vähenemisestä, joidenka piti olla pääsyyt hömötiaisen vähenemiseen Suomessa.
The number in the United Kingdom declined by 83% between 1995 and 2017. There was also a contraction in the range. The rapid decline is believed be due to three factors: habitat loss, competition for nest holes by other tits particularly blue tits, and nest predation by the great spotted woodpecker. Over the same period, the number of great spotted woodpeckers increased
