Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 2,991 - 3,000 (kaikkiaan 5,901)
  • Kurki Kurki

    Kasvullista metsämaata Suomessa on 20,3 milj.ha, jossa metsäiset suojelualueet 1,7 milj.ha mukana.

    Taluosmetsiä Suomessa on 18,6 milj.ha.

    Linkki: https://forest.fi/fi/artikkeli/paatehakkuiden-pinta-alat-ovat-laskeneet-pitkaan/#743c8be6

    Linkin mukaan päätehakkuita on ollut vuosittain (1996-2014) n. 200 000..170 000 ha.  Se tekee n. 1% talousmetsien alasta ja tarkoittaa sitä että metsien ikä on pysytellyt tuon välin lähes saman ikäisinä. Tämä ei oikein tue käsitystä, että viime vuosien metsien kasvun hiipuminen johtuisi metsien ikääntymisestä.

    Lainauksia netistä:

    Suomen maapinta-alasta 26,3 miljoonaa hehtaaria (86 %) on metsämaata, tästä hyvälaatuista talousmetsäksi luokiteltavaa on 20,3 miljoonaa ha, lukuun sisätyvät myös kaikki suojelualueet. Hyvälaatuisen metsän lisäkasvu on määritelmän mukaan 1 m³/ha/v.

    Suojeltuja metsiä (metsä- ja kitumaa) on Suomessa kaikkiaan 2,9 miljoonaa hehtaaria (josta metsämaata 1,7 miljoonaa hehtaaria), eli 12,6 prosenttia metsä- ja kitumaan alasta ja 8,2 prosenttia metsämaan alasta. Metsäpinta-ala tarkoittaa metsä- ja kitumaan yhdessä muodostaman puustoisen alueen eli metsän pinta-alaa.

     

     

    Kurki Kurki

    Keskustan Hannu Hoskonen puhuu asiaa.

    Kotimainen ruoantutanto varmistettava ja siihen tarvitaan turvepeltojakin.

    Halpa kotimainen turve takaisin poltoaineeksi kuntien lämpölaitoksille.

    Kurki Kurki

    AJ kirjoitti: Kyllä, itsekin tekisin ennallistamista ainakin aluksi pienimuotoisemmin täsmätoimin, kuten tähänkin saakka on tehty, eli suojelualueiden parantamista ja muita luonnonhoitohankkeita.

    Juuri näin, voisi tehdä pieni muotoista viilaamista, joka ei maksaisi mahdottomia sertifikaattien mukaan.

    Minä yritin yhdellä kohteella saada Metsäkeskusta ennallistamaan muun ojituksen (kenera) yhteydessä pajukkoa kasvavaa 1ha suokohdetta metsänkasvulle niin, että kaivettaisiin uusi oja serpentiinin muotoon ojamaat levitettäen tasaisesti ojan molemmille puolille. Suon läpi kulkeva luonnontilainen vähän mutkitteleva vesioja oli aikoinaan kaivettu suoraksi ränniksi. Kuivatus oli vaikuttanut niin, että ojan varsi  kasvoi komeaa koivikkoa.

    Ei onnistunut.

    Minä itse sen sitten maksoin ja 1ha suota entisöitiin näin kasvamaan metsää ja sitomaan hiiltä.

     

     

    Kurki Kurki

    Linkistä: Ensinnäkin suurin osa puolueista allekirjoittaa komission tavoitteen luonnon monimuotoisuuden parantamisesta.

    Miten Suomen luonnon monimuotoisuutta nykyisestä voitaisiin parantaa, kun kaikki on kunnossa?

    Lahopuutakin on riittävästi 95 %:lle lahopuuriippuvaisille 4000…5000 lajille. Lopuista uhanalaisista suurin osa sitten elää kituuttaa Suomessa elinympäristönsä äärilaidalla tai ovat luonnostaan pienen populaation lajeja kannan vaihteluineen, joita ei millään opilla voi saada runsastumaan, että olisivat joskus elinvoimaisia. On harhakäsitys , että metsien suojelu lopettaa lajien uhanalaisuudet. Esimerkiksi Lapissa, jossa lähes puolet pinta-alasta on suojeltu, on suurimmat uhanalisuudet. Tunturipaljakoiden lajien uhanalisuus on Suomen suurin n.40%. Se ei tule lisäsuojelulla paranemaan koskaan, kun ei ole parantunut nykyisellä laajalla suojelutasollakaan.

    Jos uhanalaista lajeista 2667 poistetaan vanhojen metsien lajit 285 kpl (ks Punainen kirja 2019/Taulukko 5/sivu 43), joista niistäkin suurin osa on joko Suomen luonnon karsastamia erilaisen ilmaston vuoksi tai ovat luonnostaan pienen populaation lajeja, joita ei millään opilla voi saada runsastumaan, niin jää 2382 uhanalaista lajia, jotka jo nyt ovat hakkuiden ulkopuolella Suomen luonnon hyvässä hoidossa hyvin pienellä alalla 2..3% metsien pinta-alasta lehdoissa, perinneympäristöissä, kallioilla, kivikoilla, harjuilla, paahderinteillä ja tunturipaljakoilla. Niillehän ei kannatakaan tehdä mitään, kun luonto hoitaa.

    Nyt vaaditaan ennallistamisen nimeissä tukkimaan suo-ojat 5 milj.ha ojitetuilta metsämailta ja saatasiiin suota jo olemassa olevien luonnontilaisten soiden 4 milj.ha lisäksi? Järjetöntä ja samalla menetettäisiin turvemaiden metsien kasvu n. 25 milj.m3/v ja sen myötä hiilen sidontaa 2,5*25= – 62,5 milj.CO2 tonnia per vuosi. Ojitetut turvemaat ovat aina nielu metsänkasvun vuoksi vaikka turvepohjan CO2-päästöt huomioitaisiin.

    Suomen kadonneista lajeista on hyvin vaikea saada palautettua yhtäkään elävien kirjoihin, sillä ovat juuri näitä eri ilmaston tai pienen populaation lajeja, jotka voivat Suomen luonnossa kadota luontaisen kannavaihtelun vuoksi ja jotkut laji sitten ties mistä syystä runsastuttuaan saatetaan taas löytää.

    Lisäksi kaikilla ensisijaisesti paloalueiden uhanaisilla lajeilla on toissijainen elinympäristö, jossa elävät harvalukuisina ja runsastuvat sitten niille suotuisilla paloalueilla. Ne eivät siis todellisuudessa ole uhanalaisia.

    https://yle.fi/uutiset/3-12665319

    Kurki Kurki

    Eikö Leenalla riitä tietotaito itse osallistua keskusteluun?

    Kurki Kurki

    Kokoomus tekee välikysymyksen hallituksen laiminlyönneistä EU:n metsäpolitiikassa

    Hyvä!

    https://www.verkkouutiset.fi/a/kokoomus-tekee-valikysymyksen-hallituksen-laiminlyonneista-eun-metsapolitiikassa/#b98ca7b1

    Kurki Kurki

    Seppo Vuokko:

    Vaikka Suomen luonnon tila on vakaa, eliöistä kymmenesosa on luokiteltu uhanalaisiksi! Tällä uhanalaisuudella ei useimmiten ole mitään tekemistä todellisen häviämisuhan kanssa. Näin laajat – ja suurelta osin perusteettomat – uhanalaisten lajien luettelot on tehty vain työllistämään ympäristöhallinnon virkamiehiä ja takaamaan heille mukavaa puuhastelua kesäisessä luonnossa. Luonnon kannalta ne ovat liki hyödyttömiä.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/a3186f2d-91db-54e3-9a28-3badb88b4303

    Kurki Kurki

    Tomperi: Ymmärrättekö sen, yksikään laji joka katoaa on ainutkertaisuudessan yksin, jos häviää ei, koskaan palaa.

    On paljon näitä pienen populaation lajeja, jotka ovat vaarassa aina luontaisten kannan vaihteluiden vuoksi. Välillä katoavat eikä niitä löydetä, mutta sitten jostain syystä runsastuvat ja löydetään uudelleen. Ei siinä mitään ihmeellistä ole eikä tämä kerro mitään monimuotoisuuden heikkenemisestä, vaikka ne luokitellaankin uhanalaisiksi. Tunturipaljakoilla uhanalaisuus prosentti on lähes 40 prosenttia, vaikka ovat olleet luonnontilaisia aina. Siellä juuri nämä pienen populaation lajit ovat yleisiä. Näitä lajeja siellä ei voi suojella mitenkään runsastumaan koskaan.Tämä monimuotoisuus keskustelu on turhaa. Suomessa on vaarassa kadota 700 lajia, kaikista Suomen 2667 uhanalisesta lajista, perinneympäristöissä ja paahderinteillä umpeen kasvamisen vuoksi. Suomen luonto ei tue näitä lajeja, sillä jos ne jätetään luonnon huomaan alueet kasvavat umpeen ja katoavat. Eihän tällaisessa suojelussa ole mitään järkeä, jota Suomen luonto ei tue.

    Täysin hullua.

    Suomen luonto on Suomen lajien suurin uhka.

    Kurki Kurki

    Värvätty.

    – Puolet miehistä on sairastunut flunssaan, hän jatkaa.

    Videolla esiintyvä mies kertoo, että omat sotilaat ovat varastaneet kaiken. Jopa patjat ovat hävinneet.

    – Koska täällä ei ole muuta keinoa selvityä. Jos astut ulos teltasta, jopa kamina viedään, puhumattakaan omasta omaisuudestasi. Minulla ei ole enää tenniskenkiäni ja rahojani.

    https://www.verkkouutiset.fi/a/varvatty-valittaa-videolla-sukkasillaan-omat-sotilaat-varastivat-kaiken/#b98ca7b1

    Kurki Kurki

    Totta, kantovesat saa paremmin juurtumaan.

Esillä 10 vastausta, 2,991 - 3,000 (kaikkiaan 5,901)